› Keskustelut › Metsänhoito › MITEN ELVYTÄN VARTTUNEEN METSÄN KASVUNN

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 180)
1 2 3 … 16 17 18

  • MITEN ELVYTÄN VARTTUNEEN METSÄN KASVUNN

    Sent on: 10.12.2023, 21:48

    Merkitty: 

    <p>Meillä on pilvin pimein kasvunsa lopettaneita järeitä havumetsiä, joiden uudistamista suurien kulujen ja työmäärän takia emmitään. <br />Itse asiassa moni ei tiedä, että uudistamista voi lykätä ja metsä kannattaa vielä elvyttää kasvamaan iloisesti tukkia (ilman kuluja !) jos: <br />a) latvukset ovat vielä suhteellisen pitkät ja neulasisto tuuhea<br />b) metsikkö on terve eli ei ole lahoa eikä hyönteisiä<br />c) kasvun hyytyminen johtuu liian suuresta eli yli 400 rungon tiheydestä<br />d) ikää on max 90 vuotta</p><p>Kasvun elvytys tehdään seuraavasti:<br />- Jos vesi vaivaa yhtään, ojat heti kuntoon. Märässä maassa kivennäisravinne- ja typensidonta bioaktiivisuus on huono. <br />- Harvennetaan tiheyteen 400 r/ha. Jos tiheys jo on tämä, ja puut ovat yli 1 m3, niin sitten tiheyteen 200 r/ha. Molemmissa tapauksissa kasvun elpyminen on todennäköistä.<br />- Havennuksessä jätetään elinvoimaisimpi puita ja ja mieluummin kuusia kuin mäntyjä, jos voi valita. Kaikki koivut poistetaan. <br />- Kaikki alikasvokset raivataan pois, että maa saa valoa ja lämpiää, mistä typensidonta hyötyy. <br />- Heti seuraavana keväänä NP lannoitetaan. Turvemaille tuhkaa 6 t.<br />- Boorintasot on myös tarkistettava analyyseillä. Boorinpuutosmetsä ei kasva.</p><p>Jos elpymistoimien jälkeen latvukset eivät ala tuuhettumaan ja latvakerkkiä ilmestymään 5 v sisällä, niin sitten elpymistä ei ole saatu aikaan jostakin syystä. Sitten vain päätehakataan. Mitään ei ole hävitty. Sahalan Kartanossa on näin saatu elpymään hämäsätyttävän hyvin useita kuvioita. Lue tarkemmin vessi.eu. </p>

    Tekijä
    Veli-Jussi Jalkanen
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla 11.12.2023, 06:32

    En epäile keinojen toimivuutta. Jään odottelemaan, miten suhtaudutaan ojitukseen. Meillehän on kerrottu, miten jo 100 m3 puustoa kuivattaa metsän niin, ettei ojituksia tarvita esim. jatkuvan kasvatuksen kohteissa.

    Itse en usko puuston korvaavan toimivaa ojitusta.

    mehtäukko 11.12.2023, 07:29

    Laittaisin aloituksen samaan sarjaan kuin väitteet jk:sta yleismenetelmänä tai eh:n järkevyys alle 20 litraisessa taimikossa.

    ”…kasvunsa lopettaneita järeitä havumetsiä, joiden uudistamista suurien kulujen ja työmäärän takia emmitään..” Toisaalla puhutaan 60-70 vuoden järkevästä kierto-ajasta, kun vain riskien lisääntymisenä jatkokasvatus on epävarmaa. Oikein toimien 90 vuoden mitassa uusi sukupolvihan on jo ensiharvennettu.

    Kun turhaa työtä,rahaa ja aikaa on tärväilty…”Sitten vain päätehakataan. Mitään ei ole hävitty…” on aika yksinkertainen kuittaus tyhjästä työstä.

     

    Gla 11.12.2023, 07:58

    Ojitusta tarvitaan kuitenkin taimikkovaiheessa.

    mehtäukko 11.12.2023, 08:15

    Ojituksia tarvitaan liian veden johtamiseksi niin tieverkostoilta kuin puustoista. On selvää, ettei läpi vettyneissä maissa kasva mikään, eikä pysy tuulissa pystyssäkään.

    Metsäkupsa 11.12.2023, 08:23

    <p>Varmaan aivan tepsivät menetelmät sinänsä. Itse en kylläkään käy elvyttämään, vaan uudistan kun vielä on mahdollista. Uusi kasvuisa metsä  tilalle on ohjenuorani ollut.</p>

    mehtäukko 11.12.2023, 08:39

    Väitämpä, että 90 vuotisessa puustossa väljennykset ruskistavat suurella riskillä  jäljelle jääneet kuusiporan maalitauluiksi. Mikä peruste on kasvunsa pysäyttämää puustoa herätellä lannoituksilla? Tällaisten puustojen harvennushintainen hakkuu ottaa takkiin enempi kuin kyseenalainen lisäkasvu ja sen odottelu.

    A.Jalkanen 11.12.2023, 08:48

    Jos halutaan lisää hiilen sidontaa ja varastointia puustoon, ja jos joku haluaa siitä maksaa, niin ihan mielenkiintoinen kokeilu. Edellyttäen tosiaan että puut pysyvät terveinä ja että puiden ylijäreys ei haittaa. Mutta onko kyse taloustoiminnasta vai tutkimuksesta? Yleensä ajatellaan että kasvunsa lopettaneet puut passitetaan sahalle.

    Voi myös olla että väkilannoitteet kannattaisi keskittää pääasiassa ruuan tuotantoon – ainakin fosforin osalta koska siitä on puutetta maailmalla. Typpeä saamme ilmaiseksi taivaalta sadeveden mukana – ainakin luokkaa 2 kiloa per hehtaari per vuosi?

    Gla 11.12.2023, 08:51

    Uudistaa vai kasvattaa vaatii laskentaa. Uuden taimikon perustaminen on kallis toimenpide, joten voi hyvin olla kannattavaa jatkaa nykyisen puuston kasvatusta. Näin siis liiketaloudellisesti ajateltuna. Hiili- yms. jutut on ehkä toisarvoisia ainakin omistajan kannalta, kun puhutaan hoidetun metsän eri vaihtoehtojen eroista.

    isaskar keturi 11.12.2023, 09:07

    Talouslaskelmia on vaikea tehdä ilman tarkkaa tietoa omistajan preferensseistä ja muusta tilanteesta, koska yleiset talousmallit huonosti sopivat tavallisen ihmisen tavoitteisiin. Siksi lähtökohtana helpostikin tehdään päätökset ns. ”hyvän metsänhoidon” periaattein, eli kasvava terve metsä. Jos uudistamisen jälkeen ei jää mitään käteen, eli uudistamiskulut ylittää hakkuutulot, niin ei kannata uudistaa.

    Gla 11.12.2023, 09:10

    Omistaja tietää omat preferenssinsä, joiden perusteella laskelmat tekee. Lähtöarvot perustuu joihinkin olettamuksiin aivan kuten kaikki muutkin metsänomistajan ratkaisut. Ihan mielenkiintoista lukuja on excelissä pyöritellä, niin näkee lähtöarvojen muutosten vaihtoehdot. Ilman tätä ei päätöksen tekijällä ole mitään tuntumaa aiheeseen.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 180)
1 2 3 … 16 17 18