› Keskustelut › Metsänomistus › Miten jk-metsätilalla on järkevintä tehdä sukupolvenvaihdos?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 50)
1 2 3 4 5

  • Miten jk-metsätilalla on järkevintä tehdä sukupolvenvaihdos?

    Lähetetty: 13.7.2025, 13:07

    Perko toivoi tästä aiheesta omaa ketjua. Olen joskus miettinyt, miten jk-tilalla saadaan sukupolvenvaihdos parhaiten hoidettua. Aihe kiinnostaa, koska meillä on ollut jaksollisella metsätilalla vastaava prosessi käynnissä jo parin vuoden ajan.

    Tekijä
    Visakallo Visakallo
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Visakallo Visakallo 15.7.2025, 07:27

    Tähänastisen keskustelun yhteenvetona jk-metsätilan jatkajalla pitää olla hyvät tulot muusta tulonlähteestä, ja/tai valmista rahaa riittävästi, jotta voi selvitä kaikista sukupolvenvaihdoksen velvoitteista, sillä itse jk-metsätilasta ei pystytä irrottamaan riittävän suuria pääomia kerralla, jos jk-kasvatus halutaan edelleen tilan hoitomuotona säilyttää.

    Visakallo Visakallo 15.7.2025, 07:40

    Jk:ssa korostetaan aina metsän jatkuvuutta. Mielestäni onnistuneet sukupolvenvaihdokset kuuluvat myös kiinteänä osana tähän jatkuvuuteen.

    Husq165R 15.7.2025, 07:54

    Kun kasvatustavalla ei ole merkitystä sukupolvenvaihdoksiin niin ei ole! Mutta saadaanhan tästäkin päättymätön tarina, että jospa oliskin!

    Jos ei muuta niin viestikisaan painetta!

    Perko 15.7.2025, 09:10

    Hyvä Visa!  Paljaaksihakkuita  vasta lapsenlapsille  jos ei ole toukka vienyt!  Tuskin  perijät enää muistaa missä perintö kannot ovat.

    juha.m.leppanen juha.m.leppanen 15.7.2025, 10:18

    En lakkaa ihmettelemästä, että miten voi olla mahdollista päätyä aina jankkaamaan jonkin tietyn metsänkasvatustavan erinomaisuudesta verrattuna toiseen metsänkasvatustapaan… käytännössä aiheesta riippumatta. Tässäkin aloittajan aiheena oli pohtia kasvatustavan mahdollisia vaikutuksia sukupolvenvaihdostilanteissa, ei kasvatustapojen erinomaisuutta puoltensa valinneiden mielestä.

    Sukupolvenvaihdoksen vaihtoehtoihin eniten vaikuttavat tekijät ovat luovututettavan omaisuuden arvo ja luopujan ikä. Kasvatustavalla ei ole mitään merkitystä. Mikäli luovutettavan omaisuuden arvo on suuri, ovat rahalliset vaikutukset jatkajalle suuret. Mikäli luopujan ikä on korkea, pitää jatkajan mahdollinen kauppasumma maksaa luopujalle nopeammin. Kaikissa tapauksissa kuitenkin ostotilanteessa tilan hankinta rahoitetaan joko olemassa olevilla rahavaroilla, tai lainatulla rahalla (joko pankista, tai maksuaikajärjestelyin esimerkiksi luopujalta). Mistä se raha sitten lainattuu rahaan otetaan on uuden metsänomistajan ratkottava asia. Rahaa voidaan hankkia töissä käymällä, pulloja keräämällä, arpajaisvoitoilla, tai metsästä tuloja irrottamalla. Harvemmin kuitenkaan on tarpeen pyyhkäistä koko tila aukeaksi, jotta sukupolvenvaihdoksen saa rahoitettua, tai jos pitää, niin silloin on mahtanut sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa mennä jotain pahasti pieleen. Niinpä sillä mikä on metsien pääasiallinen kasvatustapa ei ole juurikaan merkitystä metsästä otettavaan rahaan, mikäli rahaa on tarkoitus ottaa tasaisesti siinä määrin, että lainatun rahan saa maksettua suunnitelman mukaisesti takaisin.

    Olipa kasvatustapa sitten mikä tahansa, niin jokaisen sukupolvenvaihdosta suunnittelevan kannattaa kääntyä heti suunnitteluvaiheen alussa asiansa osaavan asiantuntijan puoleen ja kysyä apua. Tällöin ei tarvitse itse miettiä alusta pitäen mitkä ovat minkäkin SPV keinon hyvät ja huonot puolet, vaan asiantuntija osaa kertoa sen luotettavasti.

    Kokenut kaiken tietää 15.7.2025, 11:05

    Se taisi olla keskustelun avauksen tarkoitus, että tuodaan esille, että jatkuvan kasvattaja tarvitsee vielä luopuessaankin siitä metsästä reilusti rahaa. Jaksollisen harjoittaja miettii, miten pienellä summalla metsän voi siirtää jälkipolville. Verottajan taulukkoarvot auttaa tähän, jos metsät on täyspuustoisia, eli 450-600 mottia tukkia. Ja niihin hoitotoimiin ja istutuksiin talkoilla osallistuminenkin avittaa jatkajaa. Joskus voi livahtaa omia taimiakin jatkajan metsiin. Eli jaksollisessa oikein ajoitetut päätehakkuut voi helpottaa sukupolvenvaihdosta, harveikoksi hakatuissa jk. metsissä rahoitusjärjestelyt, ja verotuksen optimointi voi olla vaikeampaa, ja tämä voi kasvatuksen epäonnistuessa jatkua seuraavaan polveen.

    Husq165R 15.7.2025, 11:15

    Ja voi olla aukkoa, eri kokoisia taimikoita, e-puurääseikköjä…

    Ja edelleenkään menetelmällä ei sinällään vaikutusta spv:een. Tilanteet ja metsät vaan erilaisia.

    Näyttää olevan vaikea asia, vaikka perusteista kysymys.

    mehtäukko 15.7.2025, 13:09

    No, jos esitetyissä raameissa on liikkuminen ja koko tila on yhtä jk-kuviota, kerralla läpi käyden se ”tukkipuun korjuu” onnistuu vai yhden (1) kerran, sillä verottajalla on tietty aika-ikkuna.

    Ja entä sitten?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.7.2025, 13:21

    Lahjasta ja perinnöstä menee veroa, mutta on ehdotettu että veron maksun määräaikoja pidennettäisiin, onko tästä lakiesitystä olemassa?Lahjaveron alaraja nousee ensi vuonna kai 30 tuhanteen.

    Jos tekee kaupan, menee varainsiirtoveroa 3 prosenttia ja kauppasummalle voi saada myyjältä pitemmän maksuajan, ja silloin jk-puutkin ehtivät kypsyä toiseen hakkuuseen.

    juha.m.leppanen juha.m.leppanen 15.7.2025, 16:00

    Lahjaverotettavan lahjan alaraja nousee 7500 euroon. Verotettavan perinnön alaraja taas nousee 30 000 euroon.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 50)
1 2 3 4 5