Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
MMM:n virkamiesjohto laittoi tuulemaan. Lakeja on uusittu hämmästyttävää tahtia. Vain Metsähallituksen uudistaminen on ollut mahdotonta. Mahtaa kehtittäminen hidastua nyt, kun henkilöt vaihtuvat. No puut kasvavat siitä huolimatta.
Ajattelemisen aihetta metsätaloudenkin puolelle antaa tämä Maaseudun Tulevaisuudessa ilmestynyt kirjoitus .
#”Maa kuuluu viljelijälle
Timo Kässi: Suomen elintarviketuotanto pärjäisi huomattavasti pienemmällä peltoalalla.
24.06.2015, 08:14 ”#
Tukipiolitiikassa metsäpuolella on aivan samoja piirteitä , kun maataloudessakin . Erotuksena kuitenkin se , että maatalouteen voimakkaimmin investoineet menestyvät vähemmän panostaneita huonommin .
Kannattaa viettää pieni lukuhetki Timon kirjoituksen parissa .
Hänellä on vahvaa metsäsitäkin ulottuvuutta Groupin hallinnossa.
Maareformi voisi olla ihan paikallaan myös metsätaloudessa kun pyritään irti näennäisvilejlystä. Suurimmat tuethan maksetaan risukoiden kasvattajille nuorenmetsän energiapuutuki ja sitten haketukea voimaloille. Tästä maatalouden näennäisveiljelystä on kirjoitettu enemmänkin ja hämmästelty miksi MTK suojelee tätä enemmän aktiivisten maanviljelijöiden kustannuksella.
Tälläkin palstalla keikkuu päivittäin live-esimerkki siitä , mihin tukipolitiikka sotkettuna harrastelumetsähommailuun ( ei talouteen) voi johtaa . Tuki on ohjannut toimintaa niin vahvasti, että pieleen menneiden hankkeiden korjaamiseen tarkoitettujen varojen käyttö on muodostunut itsetarkoitukseksi ja ohjannut tekemään asiat tarkoituksella päin p¤¤¤¤tä , jotta tukea saadaan .
Esimerkkeinä tästä taimkonhoidon viivyttäminen ja pahimmillaan viivyttelyn seurauksena syntyneen rääseikön korjuuttaminen alihintaisella työllä energiaksi . Työn virheen paikkaamiseksi ovat tehneet muut . Tuki on kuitenkin valunut puhtaana ongelman tuottajan taskuun .
Risuntuotantopalkkioita ei nykyisessä tilanteessa tarvita . Tarvitaan kannustimia , jotka ohjaavat toimimaan tuottavasti ja tehokkaasti . Lisäksi voisi esittää Kässin Timon tarjoamaa maareformia metsäpuolellekin . Maaomaisuus on ohjattava niille , jotka osaavat ja haluavat sitä käyttää . Harrastelijoille riittää pelkkä tontti .
…..#”Tukien irrottaminen tuotannosta on luonut monelle maanomistajalle uudenlaisen viljelystrategian. Viljelyä ei harjoiteta ruuantuotannon vaan tukien vuoksi. Tämä taas aiheuttaa sen, että peltoa ei siirry tuotantoaan kasvattavien tilojen käyttöön, vaan merkittävä osa viljelyalasta on heikolla hoidolla tuottaen vain kasvilajia nimeltään höpöheinä. Suurella työllä raivatut pellot tuottavat maanomistajille tukien kautta satojen eurojen hehtaarituoton ilman aitoa sadonkorjuuvelvoitetta.#”
——
Kun höpöheinän paikalle kirjoitetaan energiapuu , ollaankin jo kevyesti tilanteessa , joka metsäpuolella nykyisin vallitsee . Metsää kasvatetaan /annetaan kasvaa ilman oikeita tavoitteita . Metsän kohdalla mahdollisesta ”sadonkorjuuvelvoitteesta” puhuminenkin leimataan synniksi.
Niinpä niin. Vai oikein sadonkorjuuvelvoitekkin pitäisi olla?
Eikö e-puun korjuu ole sadonkorjuuta?
Uskon edelleen e-puun tarpeen rankkaan lisääntymiseen joten sen sato saattaa olla jopa ajoittain halutumpaa kuin läpeensä pöhöttynyt kuusitukin ylitarjonta esim.
Timo Kässi on tietysti periaatteessa oikeassa.
Oikeassa elämässä tuotantoaan kasvattavat tilat ovat niitä jotka ovat kriisissä.Ne ovat niitä joille on räätälöitävä kriisitukea.
Kiuruvesi on kunta jossa maidontuotantoon on panostettu rankasti ja se näkyy ulospäin komeina tuotantorakennuksina ja raivattuina peltoina.Nyt kunta on ryhtynyt maksamaan anomuksesta pulassa oleville viljelijöille 150 euroa ruokarahaa.Haastattelussa eräs viljelijä kehui että tällä rahalla hän saa porukalle kuivamuonat pitkäksi aikaa.
”Hömppäheinän” viljelijöiden yhteinen ominaisuus on että he eivät ole kriisissä.Ylisuuret investoinnit eivät vie taloutta polvilleen.Pystyvät ostamaan perheelleen ruoat.
Toinen ominaisuus on se että he eivät tunge tuonnilla täyteen tupatuille markkinoille tavaraa joka alentaisi entisestään alhaista hintatasoa.Jos hömppäheinäpellot olisivat ”aktiivituottajilla” ne puskisivat täysillä rehua yhä isommille lehmikarjoille,jolloin yhä suuremmat ylijäämät pitäisi myydä yhä halvemmalla jonnekin.
Kriisi vain pahenisi.
”Hömppäheinän viljelijät” ovat laajentajien pelastus.
Suomen metsätalous voi kohtalaisen hyvin,vaikka vuosikymmeniä on uskoteltu ja ennustettu auringonlaskun menneisyyden toimialaksi.Mitä tukiin tulee,niiden varaan ei pidä metsänomistajien tuudittautua.Ensiksi välikädet hyötyvät toisen mokoman,siksi niitä taidetaan osaltaan ylläpitää.
Byrokratian ja säätelyn rattaat niillä hyvässä rasvassa pidetään,mutta muutoin monesti lopputulos metsänhoidon saralla saattaisi olla pitkässä juoksussa parempi .
Rane ei itse ole laajentaja mutta käsitykseni on että tuotantorakennukseenkin tarvitaan suurin osa lainaa ja laajentaja joutuu ostelemaan muutakin kuten peltoa ja koneita.
Uskon edelleen e-puun tarpeen rankkaan lisääntymiseen joten sen sato saattaa olla jopa ajoittain halutumpaa kuin läpeensä pöhöttynyt kuusitukin ylitarjonta esim.
Lähettäjä: jees h-valta
Hyvin mahdollista, mutta sadosta suurenosan maksaakin veronmaksajat.
Siitä veronmaksajien osuudesta voidaan olla montaa mieltä. Työllistävä toiminta yleensä pitää talouden rattaat pyörimässä ja tulevaisuus tuo varmasti helpotusta tuen tarpeeseen kunhan nuo kivihiili-yms.turhakemyllyt ensin saadaan viherpipertäjien kerrostalokoppeja lämmittämästä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään