Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 1,151 - 1,160 (kaikkiaan 1,264)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Visakallo Visakallo

    Suomessa on ollut viime vuosina kova into lopettaa täällä pitkään harjoitettuja toimialoja ja elinkeinoja. Osa niistä vihreän siirtymän innoittamina, osa muista ideologisista syistä. Samaan aikaan on julkaistu toinen toistaan uljaampia miljardihankkeita, jotka eivät sitten jostain syystä ole toteutuneetkaan. Viimeisimpänä julkaistiin Lappeenrantaan kaavailtu, paperitehtaan verran sähköä kuluttava keinoproteiinia tuottava tehdas-hanke. Rahat tähän pitäisi saada valtiolta, tai nykyisin hienommin sanottuna Business Finlandilta.

    MaalaisSeppo

    Ei Business Finland rahoita Solar Foods:n kaavailemia laajempia tehdasinvestointeja. Pienimuotoisia pilotointeja kylläkin, kuten ilmeisesti on tehnytkin tässäkin tapauksessa osarahoittajana. Ehkä Finvera voisi lainaa antaa.

    Maataloustuen käyttöä voisi laajentaa ko ruokaproteiinin tuotantoon. Kai se on sama, tuotetaanko ruokaa pellolla vai tehtaassa. Turvepellot aurinkopaneleita täyteen ja ruokatehdas viereen. Vin-Vin.

    Nostokoukku

    Taitaa tämäkin hanke olla näitä ”spinnovoita”. Tekniikka koelaboratiossa hallussa, mutta ostajat puuttuvat.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Bioteknisen proteiinin lisäksi laboratoriossa voidaan kasvattaa kasvimassaa ja keinolihaa. Maatalousmaata saattaa silloin vapautua takaisin villille luonnolle ja monimuotoisuus pääsee elpymään.

    Nostokoukku

    Mitä tahansa voidaan kasvattaa, mutta kuka ne tuotteet ostaa ja suostuu syömään. Ei korvannut härkäpapupihvi vielä oikeaa lihaa vaikka hypetys oli ankaraa. Eikä mikään ihme, ovat täysin syömäkelvotonta moskaa. Huonompaa kuin koiranmakkara.

    Otanpa nyt yön leivinuunissa muhineen hirvipaistin uunista. Sen paistin ekologinen hinta on pyöreä nolla.

    Scientist Scientist

    Kyllä tarvitsee, mutta uusia Nokioita ei synny kuin ehkä kerran 100 vuodessa. Solar Foods tuskin on sellainen. Bioreaktoreissa on tehty hiivaproteiineja jo ainakin 20 vuotta. Tuotanto vaatii hyvin vähän energiaa verrattuna Solarfoodsin prosessiin. Tuotteitakin markkinoilla Suomessa mutta suosio ei kovin suuri. Maanviljelyssä on se hyvä puoli että energia tulee ilmaiseksi auringosta.

    Täytyy vain supistaa valtion hallintoa. Tarvitaanko esim kestävyyspaneeli, ilmastopaneeli, luontopaneeli ja metsäpaneeli. Samoin miksi pitää olla erikseen tasa-arvovaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutettu ja molemmilla byroot.

    Visakallo Visakallo

    Sitra näkyy jo toisen kerran vähentävän henkilöstöään. Aina jossain vaiheessa tavallisella kansalaisella on jäänyt hieman epäselväksi heidän toimintansa tarkoitus. Vaikka toimintaa rahoitetaan sijoitustuotoilla, on valtio näköjään useamman kerran pääomittanut puulaakia melko runsaskätisesti.

    https://www.sitra.fi/aiheet/kysymyksia-ja-vastauksia-sitran-toiminnasta/

    Rane2

    No esimerkiksi Sitra on tilannut ja rahoittanut hankkeen ”Metsien käytön tulevaisuus ja tarvittavat ohjauskeinot.”Lausunnot on tilattu Lukelta ja Sykeltä sekä 31:n henkilön kansalaispaneelilta joista neljä(4) ilmeisesti omistaa jonkinlaisen metsäpalstan.

    Tulokset piti alunperin julkistaa viime vuoden lopulla mutta vähän on viivästynyt.Todennäköisesti tehokkaiden metsien käyttöä rajoittavien toimien keksiminen ei ole niin helppoa kuin hanketta käynnistettäessä oletettiin…

    Kansalaisten metsäpaneeli tukee metsien käytön kestävyyttä parantavia toimia – Sitra

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Sitran hankkeen seuraava raportti koskee talousvaikutuksia; kuulostaa hyvältä.

    Metsuri motokuski

    Eiköhän suomesta puuttu scientist pääoma jolla hankkeet voitaisiin toteuttaa. Edullinen vihreä energia tuettuna valtion verohyödykkeillä tekee hankkeesta houkuttelevan.

Esillä 10 vastausta, 1,151 - 1,160 (kaikkiaan 1,264)