Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 1,261 - 1,270 (kaikkiaan 1,317)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Kysyin paikallisilta, että mikä rakennus se on? Vastasivat, että se on uusi sairaala. Minä samoin, että sepä mukava, että saitte uuden sairaalan jos tarvitsette hoitoa. He katoivat minua todella ihmeissään ja sanoivat: Sehän on  h e r r o j e n  sairaala! Emme me sinne koskaan pääse!

    Vähän niin kuin suomen nykyinen terveydenhuolto. Venäjä oli edellä kävijä.

    Visakallo Visakallo

    Kauppalehti: Tilastot kertovat selkeää kieltä. Vuosina 2007–2022 lähes 5000 listaamattomien yritysten omistajaa muutti ulkomaille. Muuttajien yritysten arvo oli kirjanpidossa 2,4 miljardia euroa, mutta todellinen markkina-arvo oli luultavasti vielä suurempi. Muuttoliike on myös kiihtynyt viime vuosina.

    -Vieläkö joku pohtii, miksi Suomi ei nouse suosta?

    Scientist Scientist

    Mitä tällä tarkoitetaan? Ei kai yritykset samalla muuttaneet. Koskee kai eläkkeelle jääneitä yritysjohtajia?

    Muuten maailmanlaajuisesti uusista työpaikoista eniten, 40% syntyy matkailualalla. Lapissa menee hyvin, siellä on työvoimapula

    Metsuri motokuski

    Lapin työvoimapula matkailualalla on vain harmittavasti kausiluonteista.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Aalto-yliopiston professorin mukaan ainut kasvukeino on tuottavuuden kasvu, eli tehtyä työtuntia kohti tulee saada enemmän tuloa.

    Kainuun maakunnan tarina tuottavuuden noususta on Hesarin jutussa luettavissa.

    Vuonna 2008 loppui paperin valmistus Kajaanissa. Heti seuraavana vuonna rakentui UPM:n johdolla entiselle tehdasalueelle yritysalue ”Renforsin ranta”. Alueella työskentelee nykyisin yli 600 ihmistä – enemmän kuin paperi­tehtaassa ennen sen sulkemista. Yrityksiä sinne on majoittunut yli kolmekymmentä. Isoin työnantaja on S-ryhmän toimijoille palkka- ja talous­hallinnan palveluja maanlaajuisesti tuottava SOK:n palvelukeskus. Suomen valtion ja korkeakoulujen omistaman CSC:n datakeskus on Kajaanin ensimmäinen. Se on toiminut Renforsin rannassa vuodesta 2012.

    Terrafame työllistää 2 000 ihmistä. Heistä noin 800 työskentelee sille suoraan. Loput ovat töissä alihankkijoiden kautta. Kainuun brutto­kansantuotteesta yhtiön osuus on noin 20 prosenttia.

    Muuta: palvelut, matkailu, peliala. Googlen Otanmäen datakeskus. Lisää investointeja on tulossa.

    https://www.hs.fi/visio/art-2000011124287.html

    Kurki Kurki

    Aalto-yliopiston professorin mukaan ainut kasvukeino on tuottavuuden kasvu, eli tehtyä työtuntia kohti tulee saada enemmän tuloa.

    Julkisuuteen ei voi kirjoittaa, että Suomen palkkataso on liian korkea kilpailijamaihin nähden. Siksi puhutaankin tuottavuuden nostosta, josta ei yleensäkkään tarvitsisi puhua, jos pallkataso olisi kilpailukykyinen.

    Suomen ainoa ongelma näkyy olevan ikuisesti, joka viime vuosinakin on nähty, beljakovilainen ay-liike ja aina lakkoilemalla revityt kilpailijamaita korkeammat palkankorotukset. Suomella ei olisi mitään hätää, jos palkkoja olisi viimeisten 30 vuoden aikana nostettu kilpailijamaiden Ruotsin ja Saksan mukaan. Tanskan kruunua ei ole devalvoitu koskaan. Tanskan hallituksella on mahdollisuus puolittaa mikä tahansa palkkaratkaisu hintakilpailukyvyn sailyttämiseksi. Maan hintataso tulee kotimaisesta palkkatasosta. Jos Suomessa palkkataso olisi 15%v alempi, niin hintatasokin olisi 15 % alempi.

    Sipilan  Kiky 15 % sisäinen devalvaatio eli palkkakustannuksia alas koostui 3 osasta. Palkkoja alas 5%, tuottavuutta ylös 5% ja sitten odotellaan niin kauan, että kilpailijamaat ovat nostaneet omia palkkojaan 5% enemmän kuin Suomessa.

    Suomen beljakovilainen ay-liike on tehtaillut historiansa aikana miljoonia työttömiä kilpaijamaita korkeammilla palkankorotuksilla. Ein ole ihme, että Suomella menee huonosti, kun historia on ollut tällainen, jota muilla mailla ei ole.

    Kannatan pohjoismaista vastuuta ottavaa ammattiyhdistysliikettä, en tätä Neuvostoliiton ja Putinin kannattamaa Suomea tuhoavaa ay-liikettä.

    Petkeles Petkeles

    Moro

    Pari poimintaa edellisestä.

    Jos lasketaan palkkoja 100%, niin kaikki muuttuu ilmaiseksi.

    ”Siksi puhutaankin tuottavuuden nostosta, josta ei yleensäkkään tarvitsisi puhua, jos pallkataso olisi kilpailukykyinen.”

    Kuulostaa kivasti entisen karhinpainon ajattelulta ☺️

     

    Jovain Jovain

    Instituutio instituutiossa. Palkka ja hintatasosta pitäisi pystyä sopimaan Tanskan malliin. Ei devalvaatiokaan ylihinnoiteltua rakennetta muuta.

    Kurki Kurki

    Kuulostaa kivasti entisen karhinpainon ajattelulta

    Petkelekselta ajattelu puuttuu kokonaan.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Julkisen puolen palkkoja ja eläkkeitä tulisi laskea 50%. Yksityinen puoli voi maksaa niin paljon, kuin rahkeet riittää. Suomessa maksetaan 300% liian suuria osinkoja. Tämä raha tulisi laittaa tuotekehitykseen. Yritysverotuskin liian kevyttä.

Esillä 10 vastausta, 1,261 - 1,270 (kaikkiaan 1,317)