Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 1,271 - 1,280 (kaikkiaan 1,293)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • narisija

    Muuan sakemanni oli eräällä teräsrakenteisen sillan työmaalla sitä mieltä, ettei suomalaiset ole keksineet muuta kuin savusaunan. Eipä tarvi ihmetellä, ettei talous lähde kasvuun jos tuo pitää paikkansa.

    Tolopainen Tolopainen

    Kyllä Artturi Iivari Virtanen keksi AIV:n onneksi hänen nimensä ei ollut Hannu,  olisi keksinyt HIV:n.

    Nostokoukku

    Mieluummin HIV nuorelta hemaisevalta naiselta kuin BSE vanhalta lehmältä….

    Apli

    Hyvä että hallitus tekee edes jotain, Pääministerikin eilen oli sitä mieltä että pakko jotain on kokeilla, mutta suomen talouskasvu riippuu paljon meidän vientimaiden tilanteesta, ja sodan loppuminen olisi parasta mitä suomen talouden kannalta voisi tapahtua… Venäjän kauppa oli aika iso osa myös suomen taloutta, vaikka siitä ei nyt puhuta. Oma näkemys on että talous jatkaa matalalentoa kunnes sota loppuu ja sekin jälkeen kasvulukemat on maltillisia ja työttömyys pysyy erittäin korkealla.

    Metsuri motokuski

    Juuri näin. 17 vuotta on hienosäädetty eikä kasvua ole saatu aikaiseksi. Nyt pitää riskilläkin yrittää jotain. Lähes 3 miljardia maksetaan nyt jo valtion lainojen korkoja joten aika kallista hyvinvointi valtiota on lainalla rahoittaa.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Vähänkään fiksummat ovat sanoneet, että puolustusmäärärahojen nostot vievät kansakunnat konkurssiin tai vähintäänkin kehitysmaan asteelle. Venäjä onnistui tässäkin.

    Nostokoukku

    Puolustusmäärärahat vievät ensin rahat, sitten rauhan. Eilen vietettiin Kansallista veteraanipäivää. Ei ole kohta ainoatakaan hengissä jotka muistavat sodan kauhut, edes lapsuudestaan. Kun isoille pojille hankitaan uusia ”leluja”, viimein tulee vastustamaton halu päästä niillä myös leikkimään, puolin ja toisin. Ei niitä pelkästään kulisseiksi miljardeilla hankita. Kallen vertaus kehitysmaaksi on osuva. Vähintään henkisesti vajotaan viimein kehitysmaaksi. No, sotien jälkeen on yleensä ollut kaikilla töitä ja toimeliaisuutta.

    Metsuri motokuski

    No jos näin on että puolustumäärärahat lisää sodan syntyä niin miksi Ukrainan sota syntyi ? Ukrainan omat asevoimat olivat todella huonossa jamassa vuonna 2014. Pikkuhiljaa se parani vuoteen 2022 asti mutta kunnossa ne eivät olleet silloinkaan. Varastot täynnä jotain neuvostoliiton aikaista sontaa. Sitäkin vähän.  Jos Ukrainan olisi aseistanut itsensä kunnolla ja vaikka pitänyt vuonna 1990 Neuvostoliiton ydinaseet niin mitään Ukrainan sotaa ei olisi koskaan tullut. Venäjä teki hyökkäämättömyys sopimuksen Ukrainalle vuonna 1990 ydinaseita vastaan. Pitikö Venäjä lupauksen ? Se näistä rauhankyyhky puheista.

    Makarov

    Yrittäjänä oppinut että jos joku ei toimi niin hommaan täytyy tehdä muutoksia, pahinta on jos ei tee mitään. Sitten kun homma toimii niin jatkaa sillä ja tekee pieniä fiksauksia mutta pää periaatteet pysyy samana. Valtion talouden hoitoon varmaan pitäs tehdä muutoksia kun homma ei näy toimivan. No nyt sitä jotain uutta sentään yritetään.

    käpysonni käpysonni

    Olis yksi varma keino talouden saamiseksi nousuun. Pitäisi avata Venäjän vastainen raja, lopettaa pakotteet  puolin ja toisin ja avata kaupankäynti ja turismi sekin puolin ja toisin. Miksi ei uskalleta tunnustaa että Venäjän kaupan ja turismin loppumisella on ollut Suomen talouteen merkittävän negatiivinen vaikutus, miksi tästä vaietaan?

Esillä 10 vastausta, 1,271 - 1,280 (kaikkiaan 1,293)