Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 1,291 - 1,300 (kaikkiaan 1,954)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Tolopainen Tolopainen

    Oikein asiantuntijoita raahataan televisioon, kun jonkin ryhmän palkka verotusta lasketaan 59%:stä 52%:iin. Miten meillä laki voi sallia ihmisten palkoille noin epäoikeudenmukaisen kohtelun, kun joku voi saada koko palkkansa ilman veroja. Tätä se sosialismi teettää, sieltä on vaikea siirtyä länsimaiseen yhteiskuntaan, jossa kannustettaisiin elättämään itse itsensä. Joudumme luopumaan suurimmasta osasta nykyisiä tulonsiirtoja ja hyysäystä, maksajia ei ole. On jo kuntia, joissa yli puolet on eläkeläisiä. Tällaista väestörakennetta Suomessa ei ole koskaan ennen ollut.

    Persut ovat yksinkertaista porukkaa, ovat saaneet aikaan hallituksessa tuulivoiman rakentamisen vaikeutumisen etelä-Suomeen ja estävät maahanmuuttoa. Siitä hyvästä kokoomus saa vapaat kädet harjoittaa mieleistään hallitus politiikkaa. Persujen veret seisauttanut vaalitappio vei vanhapoika Satoselta Kelan pääjohtajan paikan. Joutuivat valitsemaan pätevän.

    narisija

    Tätä se sosialismi teettää…

    Kun potilaat johtaa hullujenhuonetta, se on tätä, eikä loppua ole näköpiirissä. Sosialismin kanssa tällä ei ele mitään tekemistä.

     

    Apli

    On jo kuntia, joissa yli puolet on eläkeläisiä. Tällaista väestörakennetta Suomessa ei ole koskaan ennen ollut.

    Tämä kehitys tulee vaan kiintymään, sen takia erittäin monessa suomen kunnassa tulee pakkoliitos eteen naapureiden kanssa, moni päiväkoti, koulu ja asunto kylmenee, ja monella paikkakunnalla asuntojen arvo on mitätön…Suomessa on pitkään puhuttu maaseudun autioitumisesta, mutta sen todellisuus on vasta edessä.. Kaivokset olisi yksi pelastus tähän niitä suomen talouskin kaipaa lisää..

    Taiki

    Potilaat johtaa.

    Noinhan se on. Ollaan tilanteessa jossa etujen ja tukien saajat määrittävät mitä ja minkä tasoisia etuuksia tulee saada. Maksajien kyky ja halu rahoittaa järjestelmää loppuu. Toistaiseksi velkaa on saatu ja sillä tekohengitetty kestämätöntä järjestelmää.

    Apli

    Tämä on aivan totta, mutta mitä sitten tehdään kun velkaa ei enää saada tai sen korko on sellainen että sitä ei kannata ottaa?

    Nostokoukku

    No sitten täytyy eläkkeelle pääsy estää, helppo ratkaisu. Nostetaan eläkeikä 110:n vuoteen. Eläkeläiset vähenevät eivätkä enää rasita kunta- eikä valtiontaloutta. Kuitenkin varsin moni eläkeläinen maksaa enemmän veroja kotikuntaansa kuin Suomen pelastukseksi mainittu maahanmuuttaja. Ja veroa maksavien eläkeläisten osuus kasvaa koko ajan. Ne pikkumökkien muutaman lehmän ja pienten hankintakauppojen varassa aikoinaan eläneet mummot ja papat, joilla ei paljon verotettavaa eläkettä ollut, alkavat olla haudassa. Myönnän, maaseudulla sijaitseva taloni on täysin arvoton. Mutta en ole sitä kyllä myymässä, en mistään hinnasta. Joten sen arvo on hyvin suhteellinen käsite. Kaivokset eivät Suomea pelasta. Ulkomaisilta yhtiöiltä ei jää tänne kuin laajasti pilattu ympäristö ja kuonakasat.

    Perko

    Vapun taistelulaulu!

    Metsäteollisuus tienaa miljardeja, mutta metsänomistajan taskuun jää vain murunen – Ruotsi osoittaa tien eteenpäin.

    Suomen vientituloista noin neljännes tulee metsäteollisuudesta, mutta metsänomistajalle jää siitä häviävä osa. Kun teollisuus myy paperia, kartonkia ja sahatavaraa ulkomaille 20 miljardin euron edestä, metsänomistajan osuus jää vain 1,5–2 miljardiin euroon. Se tarkoittaa, että puun hankintahinta on vain 7–10 prosenttia vientituloista. Ruotsissa tilanne on hiukan parempi ( kaksinkertainen) , sillä siellä metsänomistajat saavat 10–15 prosenttia vientituloista korkeampien puuhintojen ansiosta.

    Miksi ero on näin suuri? Suomessa puun jalostusaste on korkea, ja tehtaat tuottavat arvokkaita lopputuotteita. Raakapuun hinta on kuitenkin pieni verrattuna valmiin tuotteen arvoon. Esimerkiksi kuitu- ja massapuuta metsänomistaja myy 30–40 euron kuutiohinnalla, kun taas teollisuus jalostaa siitä moninkertaisen arvon. Lisäksi kuljetuskustannukset ja suurten metsäyhtiöiden markkinavoima pitävät hinnat alhaalla.

    Miten tilannetta voi parantaa?

    Loppujen lopuksi metsänomistajan kannattaa muistaa: puun myyntihinta ei ole sidottu mihinkään, ja parempi diili vaatii aktiivista neuvottelua kuin. että täytyy odottaa teollisuuden hyväntahtoisuutta.

    käpysonni käpysonni

    Kun arvostellaan julkista sektoria, niin arvostelu torjutaan sillä että eikö sitten hoitajat, palomiehet, poliisit ja opettajat  olekaan tärkeitä. No totta kai ovat, mutta sitten on tämä toinen puoli julkista sektoria, eli monenkirjavat byrokraatit, jotka tekevät turhaa työtä ja joiden virat on täysin tarpeettomia.

    https://x.com/SarasvuoJari/status/1917838974107746342?t=uDQ5kvTKSCmd7hpJrdSGIw&s=19

     

     

     

    pihkatappi pihkatappi

    Käpysonni sanoi asian, nii kuin itsekin säästöjä alkaisin tekemään. Vieläpä niin, että nuo hoitajien, poliisien yms. palkat saisivat nousta ja byrokratiaa vähennettäisiin perustavaa laatua olevalla byrokratian poistolla.

    Tolopainen Tolopainen

    Miksi yksityisen sektorin työntekijöiden pitää verovaroillaan taata julkiset virat. Yksityiseltä puolelta voi joutua irtisanotuksi kuka tahansa yt neuvottelujen jälkeen.

Esillä 10 vastausta, 1,291 - 1,300 (kaikkiaan 1,954)