Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 1,301 - 1,310 (kaikkiaan 1,310)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Tolopainen Tolopainen

    Miksi yksityisen sektorin työntekijöiden pitää verovaroillaan taata julkiset virat. Yksityiseltä puolelta voi joutua irtisanotuksi kuka tahansa yt neuvottelujen jälkeen.

    Nostokoukku

    Tahtoo olla vain niillä byrokraateilla kaikkein korkeimmat palkat. ”Asiantuntijoista” puhumattakaan. Ei niistä saa kukaan minkaanlaista otetta. Raha tuo valtaa.

    pihkatappi pihkatappi

    Eurooppalainen tapa on tehdä joka asiasta byrokratian himmeli. Esimerkiksi hiilineutraalius on monen yhtiön tavoite nopealla aikataululla, koska ihmiset, eli asiakkaat tietävät mitä tahtovat. Sensijaan hiilikompensaatio bisnes on samojen yritysten mielestä huijausta. Totta eu purkaa säännöstöjään, mutta Suomen pitäisi suunnitella purkamiset myös kotimaan turhasta byrokratiasta, mieluummin eturintamaasa ja mallimaana.

    Tolopainen Tolopainen

    Suomessa on niin vaatimaton palkkataso, että turha puhua suuri tuloisista. Hesarissa haastateltiin yhtä NVIDIAn suunnittelijaa, kuukausipalkka on sama luokkaa kuin pääministerin vuosipalkka. Saksassa DI tienaa kolme kertaa enemmän kuin Suomessa.

    Täällä olevat yritykset tuottavat keskimäärin heikosti, ei niillä ole palkanmaksuvaraa. Tuollaiset lähes 8% liittokorotukset eivät ole tästä maailmasta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Myös hiilineutraaliusväitteet ovat usein viherpesua, eikä siihen välttämättä ole optimaalista pyrkiä yhden yrityksen tai kunnan tasolla. Päästöjen vähennykset pitäisi kohdistaa sinne missä ne toteutuvat kustannustehokkaasti. Sama koskee EU:n tasoa: vaikka me olisimme olevinaan hiilineutraali maanosa, käyttämämme keinot ja mittarit eivät välttämättä ole koko maapallon kannalta järkevimmät.

    Hiilikompensaatio voi olla myös viherpesua tai ei riippuen toteutuksesta.

    pihkatappi pihkatappi

    Suomen byrokratian pyörittäminen tuhoaa maapalloa hiilen vapautuksen kannalta enempi kuin metsätalous.

    Visakallo Visakallo

    Katsoin Ruudusta ekan jakson Nelosen Savotta -sarjasta. Se oli mielestäni yllättävän hyvä. Yle ei olisi kyllä ikinä pystynyt samaan, sillä  heillä on ideologisesti ilmeisen mahdotonta tehdä ohjelmaa metsätaloudesta elinkeinojen harjoittajien näkökulmasta.

    Apli

    Totta, Ylen vihervasemmistolainen linja ei koskaan juurikaan kerro mitään hyvää suomalaisesta metsästä tai metsäteollisuudesta, olenkin ollut sitä mieltä että kun valtion kassaan haetaan säästöjä olisi hyvä niitä etsiä lisää Ylestä, tuommoinen 20% lisäleikkaus Ylen budjettiin ei olisi pahasta. Nelosen realistinen sarja Savotta on hyvä.

    Metsuri motokuski

    Mitä tulee tuohon savotta sarjaan niin varmaan se sellaiselle antaa joka on vähän metsäalan töissä tekemisissä.  Onhan se eräänlainen mainos sarja ja metsäalan valkopesua. Minusta se oli aika pehmoinen sarja ja ei yhtään harmita vaikka sarjoja jää katsomatta.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Minä myös tykkäsin savotta-sarjasta, täyttä rautaa tietämättömille aivopestyille! Siihen kun vielä jämerästi saataisiin hirvien tuhovaikutukset hiilinieluja ja taimikoita kohtaan.

Esillä 10 vastausta, 1,301 - 1,310 (kaikkiaan 1,310)