Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 1,311 - 1,320 (kaikkiaan 1,326)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Visakallo Visakallo

    Näyttäisi Savotta saavan toisenkin tuotantokauden. Sarjan suosio yllätti tekijät ja 4-kanavankin.

    käpysonni käpysonni

    Eikä tuossa sarjassa ole mitään motokuskin mainitsemaa metsäalam valkopesua, vaan rehellistä alan esittelyä. Vaikea ymmärtää mitä tarkoitat valkopesulla.

    Reima Muristo

    Valkopesu = köntsä muuttuu valkeaksi.

    mehtäukko

    Jos ja kun tuo ohjelma olisi elokuva- tyyppinen tosi-tv, siinä ei olisi  välistä jonnin joutavaa lässytystä ja asiavirheitä. ”Kultakuume”- ohjelman mallilla.

    Visakallo Visakallo

    Täytyy toki huomioida, että kysymys on tv-tarjonnasta, jolla haetaan kanavakilpailussa erilaisia kohderyhmiä, siis kiinnostuneita katsojia, eli mainostajille riittäviä katsojalukuja, mihin koko kaupallinen tv-toiminta perustuu. Me, joille metsätalous on ammatillisesti tai muuten aivan jokapäiväistä asiaa, emme välttämättä tarvitse ohjelmassa mehtäukon mainitsemia asioita, mutta se em. kohderyhmä tarvitsee.

    mehtäukko

    Kyllä. Ohjelma ei sumuta asioista perillä olevia, mutta antaa vääriäkin informaatioita hattuhyllyille…

    suorittava porras suorittava porras

    Pari yksityiskohtaa jäi sarjassa askarruttamaan. Yksi oli työturvallisuus . Missä suoja ja turvavarusteet? Työmaakyltit?  Miksi raivaajat työskentelivät moton kanssa lähietäisyydellä. Turvaetäisyyksistä ei tietoakaan? Onko palattu turvallisuusasioissa kolme vuosikymmentä taaksepäin.

    Sopimusyrittäjien on pidettävä huolta siitä ,että työntekijöillä on metsässä työskenneltäessä oltava yllään värikäs turvavaatetus ja työmaalla varoituskyltit paikoillaan. Metsässä liikuttaessa kaikilla kypärä päässä ja sen remmi tiukalla. Suojalasit tulee olla silmillä. Samat varusteet on varattava työmaalla käyvälle metsänomistajalle.

    Taisi tulla pieni kupru sponsorina toimivan ja työturvallisuutta kovasti korostavavan UPM:n maineeseen ,kun sarjassa toimittiin turvallisuusasioissa epäammattimaisesti.

    Sarja oli aivan hyvä avaus lisätä kiinnostusta metsäalaa ja metsätaloutta kohtaan. Esiintyjät lupsakkaa ja asiallista sakkia. Edellä kerrotut puutteet kertovat kuitenkin ,että kehitettävää vielä löytyy. Se on toki ymmärrettävää ,kun hommat on vielä alussa.

    Hyvää jatkoa sarjan tekijöille ja lisää vastaavaa myös tulevaisuudessa ! Turvallisuusasiat on kuitenkin syytä pitää mielessä.

    Perko

    27 mrd € vientituloista metsäteollisuus maksaa noin 1,5–3 mrd € veroja Suomeen (suoraan ja välillisesti).  Vastaa noin  5- 11,1 %  max.

    Suurin osa veroista tulee yhteisöverosta, palkkaverosta ja kiinteistöveroista.

    Metsänomistajien verotus on myös merkittävä osa kokonaisuutta.

    Tarkkoja lukuja voi tarkistaa Verohallinnon ja Tilastokeskuksen raporteista (esim. yritysten verotilastot).

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Metsäteollisuustuotteiden viennin arvo oli 12,1 miljardia euroa vuonna 2024.

    Metsäteollisuus.fi

    Muista kun eräs AC pauhas hirvistä ”hirvet laiduntaa 30 milj. Ha pinta-alalla ja sikoja kasvatetaan..” sit huomautin, että Suomessa on vain 20milj ha metsää ne sit ”hirvet laiduntaa 20milj. Ha pinta-alalla…”

    Yks 10 miljoonaa hävisi jutusta kuin ilmaa ilman sen kummempia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hirvi voi laiduntaa myös muualla kuin metsässä eli viljelysmaalla, suolla ja kitumaalla myös. 😊

Esillä 10 vastausta, 1,311 - 1,320 (kaikkiaan 1,326)