Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 1,371 - 1,380 (kaikkiaan 1,955)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Nostokoukku

    Perussuomalaisilla menee hyvin. HS:n tekemän gallupin mukaan vain 68 % ei hyväksy veronalennusten kohdentamista suurituloisiin. Onko perussuomalaisten kannatus siis 32%? Aika huima suosio, selvä hallituspuolue seuraavien vaalienkin jälkeen. Jatkanee pääministeripuolueena.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuolla logiikalla kaikki hyväksyjät olisivat persuja, mikä ei pidä paikkaansa. Vaihtoehtona nyt toteutetulle muutokselle olisi ehkä ollut madaltaa korkein vero 50:een mutta säilyttää yhteisövero 20:ssa.

    Panu Panu

    Aina kun kansalta kysyy niin suurituloisten verotusta pitäisi nostaa ja pienituloisten keventää. Näin on tehty jo pitkään ja siksi suomessa on maailman jyrkin veroprogessio. Nyt otettiin vähän takaisinpäin onneksi.

    Metsuri motokuski

    Samaa mieltä Panun kanssa. Onhan suomen verotus aivan kohtuuton suurituloisille.  Sitä en ole koskaan ymmärtänyt että jos joku yritys katsoo että työntekijä on 15000 euron arvoinen kuukaudessa niin verottaja onkin sitä mieltä että se voi pidättää siitä itselleen lähes 60 %.  Ei ihme että suurituloiset yhtiöittää tulojaan osinkojen kautta.

    Visakallo Visakallo

    Hallituksen ajaman kiinteistöveron uudistuksen myötä vero pohjautuu nykyistä enemmän tontin oikeaan arvoon. Siksi se kiristää verotusta kasvukeskuksissa sekä rantatonteilla, ja laskee sitä haja-asutusalueilla ja kuivilla kesämökkitonteilla. Uudistusta  on yritetty tehdä jo Sipilän ja Marinin hallitusten aikana, mutta poliittinen rohkeus ei ole riittänyt.

    narisija

    Eipä niitä palkattu työntekijä taida palkkatulojaan pystyä yhtiöittämään, eikä osinkoja nostamaan.

    Apli

    Suomea uhkaa ns jatkuva lama, ja euroopan pahin työttömyys, talouskasvua on etsitty kissojen ja koirien kanssa eikä yksikään hallitus ole sitä pystynyt luomaan, olemme kaukana kaikesta kylmä pohjoinen maa jonne ei ole helppoa houkutella osaajia eikä yrityksiä, pitäisi kokeilla rajuja keinoja, pudottaa reilusti pääomaveroa, yritysveroja, samalla leikata julkista sektoria, Ylen rahoitusta ja lopettaa kehitysyhteistyörahat.. Itse olisin valmis lopettamaan kaikki metsänomistajien tuet.

    pihkatappi pihkatappi

    Tuohon kun lisätään Ekp:n kaavailemat koron nostot ja Suomen kohtuuton lisä velanotto ja pakollisena uutena rasitteena puollustusmenojen huomattava kasvu, valtio on surkeassa tilassa. Jos puhutaan yksittäisistä muutaman kymmenen miljoonan säästöistä, pitäisi niitä uutisia tulla kaksi päivässä. Tarvitaan jotain järeämpää, muutaman prosentin tulonsiirroista puhujat pitäisi erottaa hallituksesta. Solidaarisuus pitäisi hoitaa erillisenä, vaikka eläkekassan jakojen suurempana progressiona, palkansaantiin ja yrittämiseen, sekä yritysten hankkeiden rahoittamiseen pitäisi satsata ja turhanpäiväiset rahanjaot lopettaa. Korko menot voivat nousta miljardeilla, kun luottamus alkaa rakoilla, jos oma luottamus on jo mennyt, menee se kohta muillakin. Me eletään poikkeusoloissa valtion pitkään jatkuneen holtittoman rahanjaon takia, itsenäisyydestä puhutaan ja siihen tarvitaan terve talous, jos olet jollekin velkaa enempi mitä pystyt järkevästi maksamaan, et voi käyttää varojasi kuten ennen ja sama se on valtioillakin.

    Visakallo Visakallo

    Metsänomistajia tuetaan myös erilaisin vähennyksin verotuksen kautta. Tarkoittiko Apli myös niitä? Metkan osuus on 37 miljoonaa, mutta siellä veropuolella taidetaan puhua aivan toisen mittaluokan summista. Osaako joku sanoa, minkä verran ne tekevät yhteensä?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kuntien metsänomistajien puunmyyntien verotuloista valtiolta saama vuosittainen ”metsäerä” on luokkaa 10 prosenttia kantorahatuloista ts. voi olla noin 150 miljoonaa. On kunnille merkittävä tulolähde maaseudulla.

    Joku kirjoitti mielipidekirjoituksessa kysyneensä tekoälyltä kannattaako veroja alentaa, jos haluaa talouskasvua. Tekoäly vastasi hyvin perustellen, että ei kannata. Muutoksella voi kuitenkin olla psykologinen vaikutus: kun työnteosta ja yrittämisestä tehdään houkuttelevampaa, mielialan vaikutus voi säteillä laajalle. Ongelmaksi jää lyhyen aikavälin valtion rahoitus dynaamisia vaikutuksia odoteltaessa.

    Jaakko Aspara kirjoitti Helsingin Sanomissa, että Suomen talous on madellut ja matelee koska suuryritykset eivät tee tarpeeksi tuotekehitystä ja investointeja. Erityisesti tuottavuutta tehostavat it-investoinnit puuttuvat. (Metsäteollisuus ei liene syyllistynyt tähän, vaan on hoitanut leiviskänsä hyvin ainakin mitä tulee puunhankinnan järjestelmiin.)

    Pienten ja keskikokoisten yritysten tilanne on parempi. Artikkelissa mainitaan kaksi käytännön asiaa joita hallitus voisi korjata: byrokraattiset esteet, erityisesti maahanmuuton helpottaminen. Haastateltujen mukaan Suomessa on paljon työpaikkoja, joihin ei tarvita suomen kielen taitoa. Muita byrokraattisia esteitä en osaa nimetä, osaatteko te?

     

Esillä 10 vastausta, 1,371 - 1,380 (kaikkiaan 1,955)