Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 8 vastausta, 1,381 - 1,388 (kaikkiaan 1,388)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    No kaikkiin virkoihin pitää olla Ruotsinkieli käytynä et edes pelkkä Suomi ei riitä. Korkeakouluopiskelijathan saavat yleensä toisesta kotimaisesta vapautuksen Suomessa mutta urat virkoihin on silloin taputeltu. Lasketaanko pakkoruotsi byrokratiaksi. Miksei vaikka englannin opettaja voisi olla englantilainen joka osaa Suomea? Miksi pitää vielä opetella Ruotsia, että voi työllistyä? Pitäisikö hyväksyä englanti neljänneksi viralliseksi kotimaiseksi kieleksi minusta pitäisi. Tosin pakkoruotsista luopuminenkin avaisi korkeakoulun ovet Suomalaisille, jotka ei ruotsia osaa.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Luin jostain että Suomen talous on madellut ja matelee koska suuryritykset eivät tee tarpeeksi tuotekehitystä ja investointeja. Erityisesti tuottavuutta tehostavat it-investoinnit puuttuvat. Metsäteollisuus ei liene syyllistynyt tähän, vaan on hoitanut leiviskänsä hyvin ainakin mitä tulee puunhankinnan järjestelmiin.

    Yritysten pitää pudottaa osingot samaan tasoon kuin muuallakin ja sijoittaa rahat yritysostoihin ja tuotekehitykseen. Suomessa maksetaan 300% liian suuria osinkoja. Itse pitäisi kaikki tehdä!

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    No kaikkiin virkoihin pitää olla Ruotsinkieli käytynä et edes pelkkä Suomi ei riitä.

    Riittää tentittynä hyvin suppea virkamies-ruotsi, johon pystyy kaikki.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei korkeakoulun pääsyvaatimuksena ole ruotsin kieltä. Virkoja joihin vaaditaan ruotsin osaamista on loppujen lopuksi melko vähän. Kielitaitovaatimuksia kannattaisi kyllä höllätä ja vaatia ruotsia vain silloin kun sitä oikeasti tarvitaan työssä.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Korkeakouluihin ei ole pääsyvaatimuksena Ruotsinkielen osaaminen vaan sieltä poispääseminen edellyttää Ruotsin kurssien hyväksyttyä suoritusta. Ei ole helppoja yliopistossa Ruotsinkielellä ammattiteksti. Ulkomaalaiset korkeakouluista vapautuksen Ruotsista, että niiden ei tarvitse niitä suorittaa mutta Suomalaisten pitää. Mitä iloa päästä korkeakouluun jos et pääse pois sieltä?

    Pakkoruotsin poistamisella voisi hyvinkin tukea sitä, että työurat olisi pitempiä jos ihmiset pääsisivät pois sieltä mistä haluavat.

    Ammatilliseen koulutukseenkin voisi saada jonkun ulkomaalaisen rautaisen ammattilaisen opettajaksi joka on vaikka 10 vuotta opetellut Suomen kieltä ja osaa englantia mutta ei, pitää opetella myös Ruotsia. Ja Ruotsin oppiminenhan ei onnistu kuin rannikolla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos täsmennyksestä AR. Voi olla noinkin että ei pääse opinahjosta ulos eli ei valmistu ilman ruotsin osaamista. Tuskin ammattikoulussa tai ammattikorkeakoulussa on näin? Jos on niin ainakaan maahanmuuttajataustaisilta ei kannata vaatia molempia kotimaisia vaan toinen  riittäisi.

    Tähän liittyvä ilmiö on maaseudun lukioiden täyttäminen ulkomailta tuoduilla opiskelijoilla. He saaavat kyllä kielikoulutusta mutta on vaikea uskoa että sen avulla pärjää yo-tutkinnossa kummallakaan kotimaisella valtakielellä. Saati siteen saameksi.

    Osa ammateista on säänneltyjä eli laki määrää millainen koulutus vaaditaan ja myös siihen liittyvästä kielitaidosta. Tällaisia ovat esimerkiksi opettajan ja tilintarkastajan ammatit.

    Nostokoukku

    Minä riepu jouduin suorittamaan Mti AMK opiskelun päätteeksi ruotsin virkamiestutkinnon. Muuten ei olisi päästötodistusta annettu. Ei se aivan läpihuutojuttu ollut. En ole koskaan ollut kielistä järin innostunut ja yo-kirjoituksistakin oli tuolloin jo aikaa parikymmentä vuotta. Mutta läpihän se meni.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Kyllä ammattikoulussa on ruotsinkursseja mutta rima heillä on niin matalalla, että siitä kompastuu yli, ammattisurkeassa on keskitasoa ja yliopistossa pitää jo osata tosi hyvin, että pääsee läpi. Eihän lukioissakaan se monelle ole läpihuutojuttu.

    Niin, ulkomaalaiset saavat Ruotsista vapautuksen ruotsinkielestä korkeakoulusta jos eivät ole ikinä joutuneet sitä joutuneet opiskelemaan, siis ala- tai yläasteella. En ole varma miten lukiossa oli, saiko ennen vapautuksen kirjoituksissa.

    Suomenruotsalaiset ovat etulyöntiasemassa aina jos ovat kaksikielisestä perheestä ja ulkomaalaisten ei tarvitse tuhlata resursseja Ruotsin opiskeluun. Nykyään on pelkästään englanninkielisiäkin koulutusohjelmia. Koska kantasuomalaiset ovat enemmistössä, Pakkoruotsi on murskattava ja näin poistuu kieleen perustuvat kasvun esteet.

Esillä 8 vastausta, 1,381 - 1,388 (kaikkiaan 1,388)