Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 1,401 - 1,410 (kaikkiaan 1,452)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Yritettiin sitä ennen koulussa vähän pelleillä. Kun miesopettaja kiersi korvalliselta paksun etusormensa ympärille hiustukon ja vähän nujuutti, ylivilkas aivotoiminta helpotti aina muutamaksi päiväksi. Eikä tullut minkäänlaisia sivuoireita.

    Ei ollut huono paikka niskavillatkaan, kun 20 cm lyhempi naisopettaja niissä roikkui. Rauhoitti kovasti.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos palataan sitten talousasioihin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    HS kirjoittaa tänään että vastavalmistuneiden on nyt hyvin vaikea löytää töitä, vaikka olisi aiempaa työkokemustakin.

    käpysonni käpysonni

    Kun lapsia kasvatetaan pumpulissa, heistä tulee pumpuleita, jotka ei kestä pettymyksiä, käskyjä opettajilta tai muilta auktoriteeteilta eikä  vastoinkäymisiä. Työelämässäkään ei sitten pärjätä, jos kapinoidaan esimiesten käskyjä vastaan.

    Rukopiikki

    Verotuksen tarkoitus on hankkia valtiolle rahaa. Rahaa voidaan ottaa vain niiltä joilla sitä on.

    Tilanne on nyt työllistymisen kannalta pahempi kuin 90 luvun alussa. Silloin alkoi kohtuu nopeasti nousu ja nokia ja it huuma.

    Suomessa koulutetaan ihan liikaa ja liian korkeasti on oma mielipide. Poliisikoulukin muutettiin amkiksi ja teknikoita ei kouluteta jne. Amerikassa poliisikoulu kestää max 6 kk.

    Nostokoukku

    Amerikassa poliisikoulu kestää msx. 6 kk.

    Ja jälki on sen mukaista….

    Rane2

    Kuulin radiosta että valtion palkkasopu tulee maksamaan kolme miljardia.Ilmeisesti kuitenkin koko sopimusaikana?Kolmen miljardin velkaelvytyksen pitäisi jo näkyä jossain-toivottavasti ei ainoastaan vaihtotaseen vajeen kasvussa…

    narisija

    Kyllä se taitaa varmimmin juuri kasvana vaihtotaseen vajeena näkyä.

    Rukopiikki

    Natoa ja USA:n kanssa tehtyä sopimusta markkinoitiin kansalle, että siitä ne USA:n markkinat aukeaa. Eipä näytä aukeavan. Tullimuuria pukkaa eikä mitään erityisasemaa saatu usan kauppaan, vaikka annettiin sotilaallinen suvereniteetti USA:n käsiin, käytännössä miehitys USA:n halutessa.

    Perko

    ”Siirtomaapolitiikka” ilman sotilaita – luonnonvarat ja työvoima ulkomaisten etujen ohjailtavana.

    Tolopainen  puraisi suurta tahkoa!

    Nykyajan taloudellista valtaa ei usein levitetä aseilla vaan rahoituksella, sopimuksilla ja paikallisten päättäjien lobbauksella. Ulkomaiset yritykset ja sijoittajat ottavat haltuunsa arvokkaita luonnonvaroja kehittyvissä maissa, jättäen paikallisille vain murusia hyödystä. Tätä mallia on noudatettu laajalti Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa – ja se alkaa näkyä jopa Suomessa.

    Suomalaiset siirtomaat;  Uruguayssa eucalyptus- ja mäntyplantaasit ovat muuttaneet laajoja alueita yksipuolisiksi viljelymetsiksi, joiden tuotanto menee pääasiassa ulkomaisille markkinoille. Paikalliset asukkaat kärsivät veden vähenemisestä ja maaperän köyhtymisestä, kun kansainväliset metsäyhtiöt tekevät voitot. Saman kaavan nähdään Kaakkois-Aasiassa, missä öljypalmuviljelmät ovat tuhonneet sademetsiä ja riistäneet alkuperäiskansoilta elinkelpoisen maan.

    Suomessakin ulkomaiset sijoittajat omistavat yhä suuremman osan meidän metsistämme ja mineraalivaroistamme. Esimerkiksi Australian omistama Rio Tinto pyörittää Outokummun kaivoksia, ja ruotsalainen Sveaskog on kasvattanut metsäomistustaan Suomessa. Vaikka toiminta on laillista, se herättää kysymyksiä siitä, kenelle Suomen luonnonvarat pitkällä tähtäimellä todella kuuluvat.  Järjestelmä on hienovaraista, mutta tehokasta..!

    Kun luonnonvarat menevät ulkomaille, jää paikallisille vain tyhjät kädet ja rikki revitty ympäristö. Tämä on nykypäivän siirtomaapolitiikkaa – ilman sotilaita, mutta yhtä tuhoisana.

    Dole, Chiquita ja muut ”siirtomaatavarakaupan” nykyaikaiset hymyilevät kasvot.

Esillä 10 vastausta, 1,401 - 1,410 (kaikkiaan 1,452)