Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 1,421 - 1,430 (kaikkiaan 1,452)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • narisija

    Finnairin ahdinko johtuu venäjän ylilentokiellosta, jonka me ihan itse hankimme, niinkuin monen muunkin vaikeuden. Talous porskuttaisi muutenkin täysillä, voisi sanoa olevan jopa ennennäkemätön korkeasuhdanne ilman pakotehullutuksiin + sodan osapuoleksi hankkiutumista. Eli täysin päinvastoin perkon hankkeita, mahdollisimman pian palauttamaan liikesuhteet venäjään, se voi tosin olla hiukan vaikeaa perusteellisen naamioidemme riisumisen jälkeen.

    Tolopainen Tolopainen

    Puolitetaan palkkataso ja eläkkeet, niin ollaan unkarilaisia. Lisäksi pääkaupunkiin keskitetään valtaosa julkisista varoista.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Krista Mikkonen: on tärkeää että teemme ilmastotoimia. Krista: onko hakkuiden vähentäminen Suomessa ja Euroopassa ilmastotoimi?

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Puolitetaan palkkataso ja eläkkeet, niin ollaan unkarilaisia. Lisäksi pääkaupunkiin keskitetään valtaosa julkisista varoista.

    Näin on nyt tapahtumassa, vaikka näin oikealla politiikalla ei tarvitsisi tapahtua. Suomesta on kovaa vauhtia tulossa riistetty siirtomaa.

    Tolopainen Tolopainen

    Ainut asia, johon Suomessa kannattaa keskittyä on tuotannon ja talouden kasvattaminen ja hakkuiden lisääminen. Meille ei makseta metsien lahottamisesta pystyyn. Myös jk vouhotus olisi syytä jättää vähemmälle, turha yrittää keksiä ikiliikkuja.

    Aika hämmästyttävästi näyttää luontaisesti syntyneitä männyntaimia kellastuvan tänä keväänä. Keväämmällä olivat vielä vihreitä.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Tolopainen on oikeassa. Tällä hetkellä rahaa tulisi ottaa suomen metsistä ja luonnonvaroista niin paljon irti, kuin sielu sietää. JK-harsimis-vouhotus tulisi kieltää rikollisena lailla. Venäjän kaupan avaaminen on kuitenkin kaiken avain.

    Perko

    Suomi voi palautua ”omavaraiseksi”  ( velattomaksi, on ottanut lainaa) ilman hyvinvoinnin laskua, jos panostetaan omaan energiaan, ruuantuotantoon ja teollisuuden jalostusarvoon. Tämä ei ole utopiaa – se vaatii vaan johdonmukaista älyyn ja osaamiseen perustuvaa politiikkaa.

    Metsien hyödyntämisen lisäksi talouden uudistamiseen tarvitaan laajempia ratkaisuja.  Metsäteollisuus voi olla yksi osa ratkaisua, mutta sen varaan ei voi jättää koko velanhoitoa.

    Aukkona  tai  jatkuvana puiden kasvu ei ehdi pelastaa Suomen velkaa lyhyessä ajassa, mutta kestävällä metsänhoidolla ja älykkäällä teollisuuden kehittämisellä metsistä voidaan jatkossakin saada merkittäviä tuloja Suomeen ennen kuin ne siirtyvät ulkomaille. Tärkeintä on, että metsien käyttö ei heikennä niiden tulevaisuuden mahdollisuuksia – sillä juuri ne voivat olla yksi Suomen vahvuuksista vielä vuosikymmentenkin päästä.

    PS; Harmi jos  jokin rutto tuhosi ne Tolopaisen  petäjäntaimet.

    Tolopainen Tolopainen

    Perko esittää utopioita, miten tällä väestörakenteella saataisiin talous tasapainoon, siihen ei enää usko kukaan.

    Palkkakehitys on kyllä hiukan maltillistunut 2000v alussa palkat nousivat keskimäärin 12% kolmessa vuodessa nyt n.9%. Onhan tuossa neljänneksen ero.  Kustannusten nousu hidastuu jonkinverran, velkamäärä tuplaantuu kymmenessä vuodessa, jos nykyinen meno jatkuu ja se jatkuu. Meillä on tehokas ay nostamassa kustannuksia. Yksityisen sektorin porukka joutuu pitkälti nuo palkkojen nousut rahoittamaan velkarahan lisäksi.

    Perko

    Pääoma ei  ole miinuksella, pittää periä niiltä sijoittajilta jotka siitä korjaa hyödyn.  Rahat on jollain porukalla jemmassa ..   4. syysk. 2021 , kansalaisten varoja oli kesäkuun lopussa yhteensä 241 miljardia euroa kassoissa rahana.    Koron maksut velasta kasvaa  viisinkertaiseksi aina neljässä vuodessa . Tänä vuonna menee kaikki yksityisten  mehtätulot 3 miljardia veroineen velankorkoihin, lyhennykset hoidetaan uudella velalla.  Nii hyö  sannoo.. !

    käpysonni käpysonni

    Koskee tietysti jenkkejä, mutta myös Suomea, sen tietää maailman paras sijoittajaguru:

     

    Hyvä huomio:

    Buffettin mukaan budjettivajeen ongelma juontaa juurensa demokratian rakenteellisiin haasteisiin.

    ”Kun poliitikot lupaavat äänestäjilleen asioita, kukaan ei sano ’ei’”, hän totesi. Buffett viittasi taloustieteilijä Herbert Steinin kuuluisaan lauseeseen (”Jos jotakin ei voi jatkua ikuisesti, se loppuu”).

Esillä 10 vastausta, 1,421 - 1,430 (kaikkiaan 1,452)