Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 1,431 - 1,440 (kaikkiaan 1,477)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • MaalaisSeppo

    Millähän mandaatilla Mikkonen ottaa kantaa Vihreiden ehtoihin osallistua seuraavaan hallitukseen. Eiköhän silloisen puheenjohtajan (Atte Harjanne) johdolla muodosteta kanta.

    Sehän on selvää, ettei ole mitään mahdollisuuksia täyttää Suomen itselleen laatiman ilmastolain vaatimuksia. Vihreille se voi olla  helpotuskin, kun voi aina siihen vedoten vetäytyä hallitusvastuusta. Ei tarvitse osallistua ikäviin päätöksiin.

    käpysonni käpysonni

    Vihreissä ärsyttää eniten se ristiriita, että he kyllä kannattavat hyvinvointiyhteiskuntaa, eli tulonsiirtoyhteiskuntaa, mutta sitten ovat torjumassa keinoja, joilla tätä hyvinvointiyhteiskuntaa rahoitetaan, eli juuri mm. haluamalla rajoittaa metsien hakkuita ja sen seurauksena  supistaa metsäteollisuutta, joka tuo aika paljon verorahaa hyvinvointipalvelujen rahoittamiseen.  Mistä korvaavat rahat, jos hakkuita vihreiden toiveiden mukaan rajoitetaan? Miksi media ei koskaan kysy tätä vihreiden edustajilta?

    mehtäukko

    Uutiset ja lokit:

    ”…Sahateollisuuden tilaaman selvityksen mukaan metsähakkuiden rajoittaminen nykyisestä runsaasta 70 miljoonasta kuutiometristä noin 55 miljoonaan kuutiometriin laskisivat seuraavan kymmenen vuoden aikana puunmyyntituloja kuudella miljardilla eurolla, valtion tuloja 5,5 miljardilla eurolla ja yritysten maksamia palkkoja 7,5 miljardilla eurolla…”

    Onhan tämä käsittämätöntä edes arvuutella tällaisia pähkähulluja jossitteluja.

    käpysonni käpysonni

    Niin, mistä ja keneltä leikataan, kun  valtion verotulot putoavat metsänhakkuurajoitusten takia?

    Rukopiikki

    Liekkö tuota puuta riittää enää kauaa tätä tahtia hakata. Kovin alkaa olla jo metsät kateltujen näköisiä. Onhan ne hakkuumäärät ennenkin paljon suhdanteiden mukaan heiluneet.

    Visakallo Visakallo

    Demareilla näkyy nyt olevan ainakin kahta mielipidettä seuraavan hallituksen väristä. Toiset haluavat takaisin punavihreää, toiset taas kompukseen kokoomuksen kanssa. Tuolla pelillä voi käydä kyllä niinkin, että jääkin vain luu käteen. Helsingin apulaiskaupungin johtajan valinta demarien osalta näytti jo mitä on odotettavissa.

    käpysonni käpysonni

    Ainakin talous- ja veropolitiikassa kokoomus ja demarit on niin  kaukana toisistaan, että tuntuu sinipuna mahdottomalta,  koska demarit on ajautuneet niin  kovin vasemmalle, toki Lindtman taitaa olla jossain määrin oikeistodemari, mutta demareissa on vahva vasemmistosiipi, joka on arvoiltaan niin  kaukana  kokoomuksesta, ettei sinipunahallituksesta tulisi mitään.  Osa demareista ja vasemmistoliitosta haaveilee edelleen, että kepu alkaisi taas vasemmistohallituksen apupuolueeksi. Toivottavasti kepu ei enää lähde  SDP:n, Vasemmitoliiiton ja vihreiden apupuolueeksi  mahdollistamaan taas vasemmistohallitusta.

    Nostokoukku

    Metsiä riittää hakattavaksi niin kauan kun puita on pystyssä. Muutetaan vain ”hyvän metsänhoidon” ohjeita. Kukapa olisi uskonut 80-luvulla että yhden tukin rungot olisivat täyttäneet uudistamisrajan. Tukkikaan ei lopu, kun minimilatvaläpimittaa pienennetään sentillä joka toinen vuosi. Valtionmetsissä ei pian tarvitse tehdä huonosti tuottavia ensiharvennuksia, ne kun korvautuvat suoraan avohakkuilla. Tukki se on pikkutukkikin.

    Makarov

    Kasvupaikasta se on pitkälle kiinni uudistamisraja. Itellä nyt mietinnässä hakata nurin käytännössä melkein kuitua/parrua kasvava kuiva kuusikko. Männyn maalla niin ärsyttää katsella kun ei oikein mitään tapahdu. 4ha alue niin voisi olla järkevä nyt hyvillä kuidun hinnoilla kipata nurin ja uudistaa männylle. Nämä on niitä jk kokeiluja jotka näyttää suunniteltaessa hyvältä mutta sitte käytännössä näyttää pahalta.

    Buffet on järkimiehiä. Rahassa on se vika että sillä ei ole pysyvää arvoa, ainoastaan se minkä ihmiset sille antavat. Jos usko menee dollariin niin silloin rytisee

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Käytännössä suomen talous voi nousta vain demareiden ja kepun hallituksessa. Siihen vasemmistoliitto ja RKP lisäksi. Vihreät ja kristilliset pitää jättää kauaksi pois.

Esillä 10 vastausta, 1,431 - 1,440 (kaikkiaan 1,477)