Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 1,441 - 1,450 (kaikkiaan 1,477)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • käpysonni käpysonni

    Ei ikinä vasemmistoliittoa hallitukseen, se on ääriliike siinä missä joku sinimusta puoluekin. Kärjistäen sanottuna vasemmistoliitto haluaa likvidoida kaikki yli 50 000 € vuodessa ansaitsevat.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Lääkärilehti kertoi syksyllä tanskalaisesta ammatinharjoittajana toimivasta yleislääkäristä Gunver Lillevangista. Hänen työpäivänsä alkaa puoli kahdeksalta. Ajanvarausaikoja on 15 minuutin välein. Potilaita mahtuu päivään 20–25, joskus enemmänkin. Klinikka menee kiinni neljältä, jonka jälkeen paperityöt vievät vielä tunnin verran. Lomia Lillevang pitää 6–8 viikkoa vuodessa. ”Rakastan tätä työtä joka päivä”, hän kertoo.

    Ero suomalaiseen perusterveydenhuoltoon tuntuu huimalta. Helsingin Sanomat uutisoi (3.5.), että Satakunnan terveysasemilla lääkäri vastaanottaa vain muutaman potilaan päivässä, muutamissa toimipaikoissa vain kolme. Eurajoella lukema on suurin, kuusi potilasta päivässä.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011212410.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=hs_tf&utm_source=is.fi&utm_content=promobox

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Vastaanotettujen potilaiden määrä ei kerro lääkärin työmäärästä. Hän tekee todennäköisesti lisäksi muun muassa reseptien uusimista ja terveydenhoitajan kanssa konsultointia, esimerkiksi puhelimitse tulleiden potilaskontaktien hoitoa. Lääkäri Lillevang ei hoida noita muita töitä, vaan keskittyy vastaanottamaan potilaita.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Suomen yliopistoista valmistuu vain laiskoja vätyksiä ja idiootteja. Opiskelijavalinta on täysin pielessä!

     

     

    Metsuri motokuski

    Kallehan voisi ilmoittautua opiskelemaan niin taso kasvaisi huomattavasti.

    MaalaisSeppo

    Yliopistoihin ja korkeakouluihin valinnoissa pitää painottaa enemmän pääsykokeita. Kyllä pyrkijän pitää panostaa pääsykokeisiin ja hikoilla valmistumisvaiheessa kunnolla.

    Itse aikoinaan kävin valmennuskurssilla hikoilemassa monta viikkoa. Vain yhtenä iltana ryypättiin. Korkeakouluun pääsin ja siellä olikin helpompaa kuin valmennuskurssilla. Että jotakin olisi oppinut, piti mennä töihin kesken opintojen. Yleinen sanonta olikin, että on mentävä töihin, että jotakin oppii.

    Rukopiikki

    Mikään työmarkkina ei toimi jos alalla ei ole yhtään työttömyyttä. Kun on kyse välttämättömistä tehtävistä, niin silloin työntekijät määräävät ehdot miten ja kuinka paljon tekevät ja palkat nousee kohtuuttomasti. Jos alalla olisi työpaikoista kova kilpailu niin silloin työntekijät tehostuu ja haluaa näyttää paremmuutensa ja tehokkuutensa.  Ainoa ratkaisu ongelmaan on saada ulkomailta lääkäreitä tai kouluttaa suomessa lisää. Niin se vain on. Kun palkat ovat kovat niin se mahdollistaa mukavan elämän vähillä työtunneilla. Kellepäs se ei kelpaisi kun työajat on helposti järjestettävissä alalla jossa kova työvoimapula.

    Reima Muristo

    ”…  Jos alalla olisi työpaikoista kova kilpailu niin silloin työntekijät tehostuu ja haluaa näyttää paremmuutensa ja tehokkuutensa. …”

    Miten tuo sitten näkyy Suomen maataloudessa, ei mitenkään. Maataloustuki takaa että voi elää tuella ja näyttää viljelevänsä. Nykyisin viljelyyn kelpaamattomat suopellot pidetään viljelyssä vain tukien vuoksi.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Miten tuo sitten näkyy Suomen maataloudessa, ei mitenkään. Maataloustuki takaa että voi elää tuella ja näyttää viljelevänsä. Nykyisin viljelyyn kelpaamattomat suopellot pidetään viljelyssä vain tukien vuoksi.

    Sama asia sotessa, valtion tuella lääkäreitä ja hoitajia 50% liikaa, ja 25% työpanos riittää.

    Ola_Pallonivel

    Enemmän lääkäreitä, vähemmän hoitajia. Turhaan se hoitaja on siinä välissä haastattelemassa. 10 vuoden velvoite sanktioita vastaan työskennellä julkisella, jos on suomessa lääkärin koulutuksen saanut. Ongelma ratkaistu.

Esillä 10 vastausta, 1,441 - 1,450 (kaikkiaan 1,477)