Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 1,461 - 1,470 (kaikkiaan 1,475)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Visakallo Visakallo

    Pessimisti ei pety koskaan, ja voi kokea paljon myönteisiä yllätyksiä!

    siniluoto

    Visakallo
    9.5.2025, 05:44

    ”Toivottavasti olen täysin väärässä, mutta minuun on yhä enemmän hiipimässä aavistus ja pelko siitä, että tämä 300-metrisiin tuulimyllyjen saaristoihin, aurinkopeltoihin ja maata halkoviin siirtolinjoihin ja teiden laidat täyttäviin sähkövarastoihin perustuva vety-, teräs-, data-, lämpöpumppu-, sähkökattila-, yms. buumi ei osoittaudukaan sellaiseksi kultasuoneksi ainakaan meille suomalaisille kuin toivottiin. Toistaako tässäkin taas historia itseään?”

    Samaa latua ollaan menossa kuin sonera ja fortum aikoinaan.

    Suomi on rahastojen puhalluksen kohteena taas.

    Nostokoukku

    Visan hiipivä aavistus on täysin oikea. Eihän niistä härveleistä tänne mitään jää. Samaa mieltä oli professori datakeskustelussa eilen aamutvessä. Hänen mukaansa tulevat tänne halvan sähkön ja halpojen tonttien ja helpon kaavoituksen perässä. Lisäksi he saavat täältä halpaa ja halpamaista viranomaistoimintaa.

    mehtäukko

    Kouvolan keskuksen chinalaiset kun tulevat veljeilemään putlerismin kanssa,soppa on syntymässä.

    Rane2

    ”Hänen mukaansa tulevat tänne halvan sähkön ja halpojen tonttien ja helpon kaavoituksen perässä. Lisäksi he saavat täältä halpaa ja halpamaista viranomaistoimintaa.”

    Jaa?Olisiko siis helpompi saada Suomeen parempia investointeja jos sähkö ja tontit olisivat kalliita,kaavoitus hidasta ja vaikeaa sekä viranomaisten toiminta kallista?

    Nostokoukku

    Viranomaisten toiminta ei saisi olla halpamaista.

    Rane2

    Mitä halpamainen tarkoittaa tässä yhteydessä?

    Metät kunnossa!

    Tässä Rane pitää tutkia isoa kuvaa eikä pelkästään Kouvolassa muutamaa hehtaaria.

    En osaa sanoa onko tässä ketun häntä kainalossa. Rydman selvittää.

    Rane2

    Rydman on oikea mies etsimään ketunhäntiä.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Maataloustuet poistettava lähes kokonaan. Starttiraha hyväksyttäköön, että saavat ostettua lapion ja kuokan.

Esillä 10 vastausta, 1,461 - 1,470 (kaikkiaan 1,475)