Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 5 vastausta, 1,471 - 1,475 (kaikkiaan 1,475)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Rane2

    Maataloustukien poisto ei sinänsä ole uusi idea mutta paljonko sillä säästettäisiin?Linkissä talousarvio vuodelle -24.Pinta-ala ja kotieläintuet ovat siis reilu 1,7 miljardia.Tästä EU:n osuus on 753 miljoonaa joka ei käsittääkseni jää valtion budjettiin jos tukien maksu lopetettaisiin vaan EU ei maksa sitä valtiollekaan.Säästö olisi siis  972 miljoonaa joka ei riitä tehdyn julkisten alojen sopimuksen vuotuisten korotusten,1,1 miljardia,maksamiseen.Toki on muistettava että kokonaisen elinkeinon lopettaminen toisi valtiolle moninkertaiset menetykset verotuloina ja työttömyytenä.Eli idea on huono mutta kannatettava…

    Valtion talousarvioesitykset

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos maatalous maassa vähenee kauppatase heikkenee, kun ruokaa pitää tuoda enemmän ulkomailta. Sinänsä itse tuet eivät ole suuret, mutta kerrannaisvaikutukset elintarviketeollisuuden ja kaupan aloilla merkittävät – aivan kuten metsäteollisuudessakin.

    Lihakarjan kasvatusta nyt ainakin voitaisiin lisätä: se tulee toimeen lähes pelkästään nurmirehulla, myös turvemaan pelloilla joita ei tarvitsisi enää muokata. Teollisuuden ja kuluttajan tulisi tosin maksaa huomattavasti enemmän lihasta: meillä on lähes Euroopan alhaisin jauhelihan hinta, kun naudanliha on maidontuotannon sivutuote. Tuote on kuitenkin eläimille ja ympäristölle myönteinen ylläpitämällä perinneympäristöjä joissa voisi olla myös puita. Metaanin tuotanto kyllä kasvaisi, mutta kasvaisi se turvepeltoja ennallistettaessakin ainakin joksikin aikaa. Maitolehmien metaani vähenee vastaavasti koko ajan, ja sitä voidaan pienentää ruokinnan avulla.

    Visakallo Visakallo

    Perusteollisuutta ei nykyisin juurikaan julkisuudessa arvosteta, mutta sillä tehdään kovaa tulosta silloin kun se hyvin osataan:

    Maailman suurin autonvalmistaja Toyota takoo miljoona euroa aina 18 minuutin ja 27 sekunnin välein. Se tarkoittaa joka ikinen tunti noin 3,25 miljoonan euron nettotulosta.

    Esimerkiksi Teslalla miljoonan euron tekeminen kestää tunnin ja 24 minuuttia. Kolmannen sijan BYD:llä tähän kuluu tunti ja 48 minuuttia.
    Ladattavista autoistaan tunnetun kaksikon sinällään äärimmäisen vaikuttavat luvut ovat häkellyttävän kaukana Toyotasta.

    Bestbrokersin mukaan japanilainen autonvalmistaja saavutti viime vuonna vajaan 29 miljardin euron nettotuloksen. Työvoimaa Toyotalla on yli 380 000 henkilön verran. IL

    mehtäukko

    Vasemmiston jatkuvissa hampaissa olleen maat.tuen lakkautus ennen eu:ta, oli yksi tae eu:n liittymisestä.Tueton ruokatuotanto ei ole koko euroopassa mahdollista.

    Isoin tuen saaja Englannin hovi.

    Perko

    Paljonko tonttu-ukko veikkaan summaksi?

Esillä 5 vastausta, 1,471 - 1,475 (kaikkiaan 1,475)