Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 1,481 - 1,490 (kaikkiaan 1,529)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Nostokoukku

    Nuorten maailma on julmaa. Jos vanhemmilla ei ole rahaa kalliisiin merkkivaatteisiin, sinun kanssasi ei pelata, et kuulu joukkoon. Osa on ratkaissut ongelman varastamalla ja ryöstämällä toisilta näitä vaatteita. Yli 140 000 lasta elää köyhyydessä tässä maailman onnellisimmassa maassa.

    Rane2

    Huomenta KAJaanista.Meillä on hyvät edellytykset pärjätä jos vain tartumme niihin.Ilmaston lämpeneminen esitetään yleensä aina uhkana mutta Suomessa se tarkoittaa myös kilpailukyvyn paranemista verrattuna muihin.Meillä ei ennusteiden mukaan tule pulaa vedestä ja maatalouden edellytykset vain paranee.Voi olla että maapallon viljelyalueiden kuivuessa maatalous onkin seuraava Nokia,ruokaa ja vettä meillä ainakin riittää.

    Koulutusjärjestelmä meillä on riittävän hyvä jotta se osa nuorisosta jolla on jotain annettavaa tulevaisuuden kilpailukyvylle pystyy kehittymään korkealle tasolle.Motivointia pitää ehkä kehittää ettei heistä kaikista tule ainakaan luonnonsuojelubiologeja.

    Elintasoa(ulkomaisen turhan tavaran ostamista) pitäisi vähentää jollakin konstilla joka samalla parantaisi sekä kilpailukykyä ja vähentäisi vaihtotaseen vajetta.Sipilähän näytti että se onnistuu jos tahtoa riittää.

    Rane2

    Joko Nostokoukku muistaa missä tämä kunnanjohtajan töitä hakeva putkimies vaikuttaa?

    Perko

    Tuleva muutos on ennen kokematon,  enemmän kuin raideleveyden muutos.  Tolopainen tästä on kirjottanut .

    Suomen 1930–1940-luvuilla syntynyt suuri ikäluokka on nyt 80–90-vuotiaana, ja heidän kuolemansa vapauttaa runsaasti asuntoja sekä maaseudun kiinteistöjä. Kaupungeissa vanhojen kerrostalokämppien tarjonta voi kasvaa, mikä saattaa painaa hintoja alaspäin, jos nuorempien sukupolvien kysyntä ei riitä. Maaseudulla tilanne on vielä jyrkempi: omakotitalot ja maatilat voivat jäädä pitkäksi aikaa myyntiin, mikä johtaa merkittäviin hintalaskuihin erityisesti syrjäkunnissa.

    He (noin 800 000–900 000 henkeä) olivat 1960-luvulla parhaassa työiässä (20–30-vuotiaita). Heidän koulutustasonsa oli  huomattavasti alempi kuin nykyään:

    – Keskikoulun (peruskoulun tai kansakoulun jälkeinen koulutus) suoritti **alle 20 %**, kun suurin osa työskenteli suoraan kasakoulun tiedoilla.
    – Yliopistokoulutukseen pääsi vain noin **5–7 %** ikäluokasta (1960-luvulla korkeakoulutettujen osuus oli hyvin pieni).

    Samalla suuret ikäluokat jättävät jälkeensä huomattavan varallisuuden, joka siirtyy perillisille. Tämä voi lisätä nuorten asunto- ja sijoituskysyntää kaupungeissa, mutta pahentaa alueellista eriytymistä. Kasvukeskukset säilyttävät vetovoimansa, kun taas maaseudulla kiinteistöjen arvon lasku ja palvelujen kiihtyvä väheneminen voivat syventää autioitumiskehitystä. Kiinteistömarkkinoiden tulevaisuus riippuu nyt siitä, miten nuoret sukupolvet käyttävät perintövarojaan ja miten maaseudun kiinteistöjä uudistetaan.

    Nostokoukku

    Antaa hänen nyt itse tuusata hakujensa kanssa. Mitäpä tuota toisten asioihin puuttumaan, ainakaan näin välikäsien kautta.

    Muuten, Rane on oikeassa tuossa ruoka-asiassa ja turhan roinan ottelussa. Vielä kun saisi suomalaisten hillitöntä matkustelunhalua vähän hillittyä. Niitä suojelubiologejakin tarvitaan. Moni maailman vakavakin ongelma on lähtöisin siitä, kun biologia on vaihdettu ekonomiaan.

    Rane2

    ”Mitäpä tuota toisten asioihin puuttumaan,”

    Ok

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Nyt pyrkimys on että noin puolet ikäluokasta kävisi korkeamman koulutusasteen (yliopisto, korkeakoulu) ja toinen puoli ammattikorkeakoulun tai ammattikoulun. Lapsia ja nuoria ei kannata niputtaa yhteen muottiin, vaan ryhmien ja yksilöiden erot ovat todella suuret. Syrjäytyminen voi olla edessä kenellä tahansa (vamma, sairaus, huumeet, mielenterveysongelmat jne). Yleinen palvelujen heikkeneminen säästöjen vuoksi tulee näkymään näissä tilastoissa.

    Nyt akuutti ongelma on se että kesätyöpaikkoja on jopa puolet vähemmän kuin kaksi vuotta sitten. Työttömät ovat kilpailemassa nuorten kanssa samoista paikoista. Juuri nyt ei oikein näytä siltä, että maahanmuuttoa tarvittaisiin suuria määriä. Työvoiman tarvetta pienentää tekoäly ja hiljalleen suurten ikäluokkien poistuminen keskuudestamme.

    Perko

    Koulutuksen  perustuva  työnvaatimus on vaatimaton mutta toisinpäin  hyvin tarpeellinen.  Matematiikan tohtori  voi lyhytkoulutuksen  jälkeen toimia jopa metsurina ja kuten  tuntemani pari lääkäriä tekee.   Kaupallinen oppi harjoitteluna antaa vahvanperustan vaikka valtion johtoon jne.

    Perko

    Suuret ikäluokat tuovat 10 000–15 000 uuden hoitajan tarpeen, ja kysyntä pysyy korkeana vähintään 2030-luvun loppuun. Ilman nopeita toimia hoitajapula pahenee, mikä uhkaa hyvinvointivaltion perustaa.

    ”Tilanne on vakava – jos emme nyt investoi hoitoalalle, joudumme pian kriisiin,” varoittaa gerontologian professori Anna-Liisa Karttunen.

    MaalaisSeppo

    Tohtoritutkinto väärälle alalle syö yhteiskunnan ja väitelleen voimavaroja. Matematiikan tohtorin pitäisi kyllä löytää alansa töitä, ellei ole henkilökohtaisia rajoitteita.

    Tunnen erään nuoren tohtorin. Ei väitöskirja auttanut, kouluttautui myöhemmin rakennusmestariksi. Työllistyi ko alalle.

Esillä 10 vastausta, 1,481 - 1,490 (kaikkiaan 1,529)