Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 1,491 - 1,500 (kaikkiaan 1,527)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tohtorin tutkintoon sisältyy monta vuotta tutkimustyötä eli opiskelija on hyödyllinen jo ennen valmistumistaan. Osalla tuloksista on pysyvää arvoa, ja opitulla menetelmätiedolla on joka tapauksessa. Alan lisäksi olennaista ovatkin korkeakoulussa opitut kriittisen ajattelun ja tiedonhankinnan taidot, joita voi soveltaa monella alalla.

    Ei kaikista koulutetuista tule huippuja oli ala mikä hyvänsä, joten jonkin verran ylimäärin on koulutettava. Nykyään opiskelijoille tarjotaan paremmat eväät yritystoimintaan kuin aiemmin. On olemassa Slush, startup-yrityskiihdyttämöjä ja siemenvaiheen sijoittajia, jotka auttavat yrityksiä kasvamaan.

    Ilman korkeakoulutettuja olemme tuomitut alkutuottajamaaksi: lisäarvoa tuovia innovaatioita ei voi kaikkia tuoda ulkomailta. Esimerkiksi olisi hyvä saada halvasta sattumasähköstä jäämään enemmän arvoa kotimaahan.

    Perko

    En ole tohtori  enkä tunne siitä ongelmaa, mutta  oletan että niistä opeista muista jutuista ei ole haittaa,  on  eduksi vaikka on hakeutunut toisiin tehtäviin.   Australialainen  kolmikertainen tohtori ei saanut töitä  mistään hänen  hallitsemastaan  jutusta, ne hänen vaatimukset  dollareina oli niin korkealla .  Oli  kohtalain päivettynyt kaveri. -Tiedän tapauksen kirjastonhoitajasta  joka toimi remonttimiehenä ja hitsauksenopettajana.

    Tolopainen Tolopainen

    AJ ei ilmeisesti ole perehtynyt tohtori tutkintoihin kovin laajasti. Niitä on kahta laatua sutta ja sekundaa, suurimmalla osalla ei ole mitään tieteellistä arvoa kuten poliitikkojen väitöskirjat.

    Rukopiikki

    Rakennusinsinööreillä/mestareilla on nyt vuosia ollut huono työllistymistilanne. Matematiikan opettajista on koko ajan kasvava pula. Niiden tarve ei riipu suhdanteista. Matematiikkaa mentiin pitkään yliopistoon lukemaan jos ei lääkikseen päästy ja vaihdettiin sitten lääkikseen kun sinne päästiin. Se oli hyvä polku siihen kun lääkiksen pääsykokeissa vaaditaan matematiikan osaamista. Ensikertalaisten suosiminen haussa muutti tilannetta.

    käpysonni käpysonni

    10 vuoden päästä on suurista ikäluokista suurin osa kuollut, joten hoitajien määrällinen tarve putoaa dramaattisesti. Nythän on vielä lähihoitajista pulaa niin paljon, että heitä joudutaan tuomaan  tänne ulkomailta asti. Muutenkin ikäluokkien  pieneneminen helpottaa monia ongelmia.

     

    Tolopainen Tolopainen

    Suurin elossa oleva ikäluokka on 90-luvun alussa syntyneet. Suurista ikäluokista on enää muistot jäljellä. Heitä on myös paljon muuttanut muille maille.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Ilman korkeakoulutettuja olemme tuomitut alkutuottajamaaksi: lisäarvoa tuovia innovaatioita ei voi kaikkia tuoda ulkomailta. Esimerkiksi olisi hyvä saada halvasta sattumasähköstä jäämään enemmän arvoa kotimaahan.

    Suomen ongelma ei ole tutkinnot, vaan heikko itsetunto ja kyky ajatella itse. Koululaitos ja sääntöyhteiskunta ”tappaa” ihmisten luovuuden. Poliitikoita, päättäjiä ja lehdistöä ohjataan täysin ulkomailta. Suomi on siirtomaa.

    Suomen pitää erota EU:sta ja liittyä BRICS-maihin. Silloin suomen vienti kasvaa räjähdysmäisesti ja tehdään menestyksellä sitä, mitä osataan.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Suurin elossa oleva ikäluokka on 90-luvun alussa syntyneet. Suurista ikäluokista on enää muistot jäljellä. Heitä on myös paljon muuttanut muille maille.

    Oikea ikäjakauma on kuin pyramidi, nyt se on pallo.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    En tiedä kuinka laaja otanta on Tolopaisella väitöskirjoista, mutta eihän tutkijan ura siihen lopu, vaan vasta alkaa siitä, joten ei sen pohjalta voi arvioida tutkinnon hyötyä. 90-luvun alussa syntyneet ovat parhaassa työiässä eli tarvitsevat per henkilö murto-osan sote-palveluita verrattuna 1940-luvulla syntyneisiin.

    Oma väikkärini näyttää ihan hölynpölyltä mutta työn sivutuotteena saatiin hiukan tietoa vaihtelusta taimien kokoluokituksen ja ravinneanalyysien tueksi sekä laadittiin inventointiohje taimien pituuden mittaamiseen. Kun tiedetään kuvattavan ilmiön vaihtelun suuruus, ei tarvitse mitata turhan päiten paljoa taimia. Nämä sivutuotteet eivät ilmene itse kirjasta.

    narisija

    Huuhatutkimuksia tehdään joidenkin asiantuntijain mielestä liikaa. Sen sijaan tohtoriksi koulutettavat tutkisivat vain aiheita, joiden tuloksilla voi olla vaikuttavuutta, narisija on samaa mieltä.

Esillä 10 vastausta, 1,491 - 1,500 (kaikkiaan 1,527)