Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 1,501 - 1,510 (kaikkiaan 1,548)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Reima Muristo

    Mikä on tämä mystinen osaaja. Natsien luoma taruolento. Virossa pitäisi olla sitten näitä osaajia joka kadunkulmassa, verotus on ainakin alhainen.

    SJK:on tulee kyllä osaajia ilman verohelpotuksia. Laittavat kylän naaraat paksuksi ja näin saadaan tulevaisuuden osaajia, ilman natsi rasitteita.

    Nuakka

    Maailmalla on varmaankin runsaasti esimerkkejä menestyneitä valtioita joista on häädetty yritykset ja varakkaat pois. Ainahan se on parempi jos koko väestö on matala- tai keskituloisia jotka ovat kunnan töissä.

    Reima Muristo

    Putinin-venäjän touhut ovat kuten Suomen natsi-hallituksen. Siellähän talous porskuttaa ja varakkaita palkitaan, siitä huolimatta rajan takana on mielenkiintoisempaa.

    käpysonni käpysonni

    Aika hyvä yhteenveto HS Visiossa siitä, miksi Eurooppa on hävinnyt talouskilpailun Kiinalle ja USA:lle

    HS Visio | Euroopan taloudessa on tapahtunut järisyttävä käänne, ja selitys löytyy syvältä Saksasta https://www.hs.fi/visio/art-2000011060657.html

     

    Eurooppa putosi taloudessa Yhdysvaltojen ja Kiinan kyydistä. Taloustoimittaja Tuomas Niskakangas lähti selvittämään syitä, miksi maanosamme on päätymässä valtavaksi museoksi. Vastaus löytyi Ruhrin alueelta Saksasta.

    Talvella törmäsin viestipalvelu X:ssä tietoon, joka sai minut katsomaan koko työuraani uudella tavalla.

     

    Euroalueen talous oli vielä vuonna 2008 tasoissa Yhdysvaltojen kanssa, mutta nyt Yhdysvallat on jo lähes tuplasti suurempi.

     

    Kävin tarkastamassa tiedon Kansainvälisen valuuttarahaston tilastoista. Totta se oli.

     

    Lisäsin vertailuun Kiinan. Vuonna 2008 Kiinan talous oli kolmasosa euroalueesta. Nyt sekin on mennyt ohi.

     

    Selvitystyön aloituspisteeksi valitsen Suomen Pankin, josta Euroopan mahalaskun selittäjäksi lupautuu

    Markku Lehmus. Hän työskentelee toimisto­päällikkönä euroalueen talouden tutkimuksesta vastaavassa yksikössä.

     

    Lehmus tuli työelämään vähän ennen finanssikriisiä, kuten minäkin. Yleinen käsitys Suomen ja Euroopan taloudesta oli tuolloin optimistinen.

     

    ”Ajateltiin että on normaalia, että Suomen talous kasvaisi kolme prosenttia vuosittain ja Eurooppa samoin”, Lehmus sanoo.

     

    Uskottiin, että hyvinvointi­valtio pystyy tuottamaan elintasoa ja talouskasvua ikuisuuteen, vaikka toki tiedettiin, että väestö ikääntyy.

     

    Koko Euroopan tilanne näytti hyvältä. Oli luotu yhteinen kauppapolitiikka ja uusi valuutta. Talous oli kasvanut Yhdysvaltojen tahtia tai nopeamminkin.

     

    Lehmus kertoo työhuoneessaan, miten vuoden 2008 finanssikriisi kuitenkin paljasti Euroopan talouden heikkoudet.

     

    Yhdysvallat sukelsi finanssikriisissä pohjalle ensin, mutta nousi nopeasti. Eurooppa jäi tarpomaan. Ongelman vakavuutta ei kuitenkaan täysin ymmärretty ennen kuin viime vuosina.

     

    Monet Euroopan maat olivat rakentaneet hyvinvointia yli varojensa ja ylivelkaantuneet. Rahoitus­järjestelmä oli vanhanaikainen ja pankit heikkoja. Euroopan talouskasvu oli nojannut teollisuuteen, rakentamiseen ja vanhanaikaiseen palvelu­tuotantoon.

     

    Moderniin teknologia­vetoiseen kasvuun Eurooppa ei ole päässyt mukaan. Uudet johtavat teknologiayhtiöt syntyvät muualla.

    käpysonni käpysonni

    Lisäksi tuossa Vision jutussa kerrottin työajoista mm. näin:

    uuteen.

     

    Molemmissa Euroopalla on ongelmia.

     

    Amerikkalaiset ovat aiemminkin tehneet enemmän työtä, mutta ero on kasvanut entisestään. Eurooppalaisten näkemys sopivasta työviikon pituudesta on lyhentynyt.

     

    ”Ovatko eurooppalaiset laiskoja? No, olemme me selvästi laiskempia kuin yhdysvaltalaiset. Sen näkee suoraan datasta”, Lehmus sanoi Suomen Pankissa.

     

    Pitkien työviikkojen vieroksunta voi liittyä kulttuuriin ja mieltymyksiin, mutta osin myös kannustimiin, kuten verotukseen ja turvaverkkoihin.

    Ja kyllä myös keskustelusaa todettiin monesti, että tosiaan USA:ssa ja Aasiassa tehdään paljon enemmän töitä kuin Euroipassa, eurooppalaiset on siis laiskoja myös. 4-6 viikon pituiset vuosilomat on aivan liian pitkiä, 2-3 viikon mittaiset vuosilomat  riittäisi mainiosti kaikille.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä tuossa jotain perää on. Työtuntien lisääminen ei välttämättä nosta tuottavuutta, mutta alentaa melko varmasti elämänlaatua. Nyt kun moni työ automatisoidaan, työviikon pidentämisessä on vielä vähemmän järkeä. Asiantuntijatyössä vähemmän voi olla enemmän, mutta rutiinityössä tulosta toki syntyy suunnilleen työtuntien suhteessa.

    Tolopainen Tolopainen

    Asiantuntijatöissä aika harvoin työaika on lyhyt. Iltapalavereja on runsaasti, koska toimintaa voi olla monessa maassa. Ei johtotason tehtävissä voi katsella kelloa, että milloin työaika on täysi eikä 8h työaika riitä mihinkään.

    Nostokoukku

    Kurjaa on johtajilla. Joutuvat tekemään omatkin työnsä ja harrastuksensa työajalla. Ja palkat ovat surkeat. Korkeintaan muutaman satatuhatta saavat vuosittain Bonuksia.

    Reima Muristo

    Pitäisiköhän asiantuntijoiden aluksi ymmärtää mikä on talous, ennen kuin alkaa änkäämään analyysiä.

    Wikipedia: Talous tarkoittaa ihmisten välistä kanssakäymistä ja instituutioita, jotka liittyvät hyödykkeiden tuotantoon, jakeluun, vaihtoon tai kulutukseen.

    Yksinkertaistettuna talous on ostovoima. Silloin kun on ostovoimaa niin palveluntarjoajat ja muu tuotanto tulevat perässä. Kaikki voivat hyvin.

    Nyt Suomessa urpo-petterin ja vekseli-riikan hallitus näännyttää kansalaisten ostovoiman. Tulojen siirto niille jotka ovat jo hankintansa tehneet. Yritykset tarvitsevat kuluttajia joilla on rahaa.

    Jenkit ovat elvyttäneet aina, pitäneet talouden eli ostovoiman velaksi. Ne rahat löytyy sitten Kiinasta.

    mehtäukko

    Mitkään hallitukset saati ministerit, eivät yksin voi määrätä, eikä ulkopuolisista vaikutteista semminkään.

    Kuinka paljon turisto on kantanut paukkuja yhteiseksi hyväksi? Yrittäjänä tai muuna vaikuttajana?

Esillä 10 vastausta, 1,501 - 1,510 (kaikkiaan 1,548)