Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 1,501 - 1,510 (kaikkiaan 1,954)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Perko

    Historia opettaa: kuten puute ajoi meidät keksimään kestävän metsätalouden ja Nokia-aikana langattoman tekniikan pioneereiksi, nytkin menestymisen avain on tiedon ja osaamisen tarkassa kohdentamisessa. Digiajan kulta on jo tuottanut Supercellin ja muut peliyhtiöt, mutta seuraava mahdollisuus saattaa piillä tekoälyn sovellusratkaisuissa, puhtaan energian teknologiassa tai älykkäässä vanhustenhuollossa.

    Kuten Taloustieteen professori Sixten Korkman toteaa: ”Suomen tulevaisuus ei ole kopioimisessa, vaan omien vahvuuksien viisaassa hyödyntämisessä.” Meidän tehtävämme on nyt tunnistaa ne koskikohdat, joissa rajallinen panoksemme saa suurimman vahvistuksen – ja sitten uskaltaa lyödä kaiken voimamme niiden taakse.

    käpysonni käpysonni

    Intian väkiluku on 1,438 MILJARDIA ja Kiinan väkiluku 1,411 MILJARDIA, Nuo on niin isoja väkimääriä, että tuohon määrään mahtuu  mahdottoman paljon älykkyyttä ja lahjakkuutta. Mitä meillä suomalaisilla on sellaista, mitä noilla väkirikkailla mailla ei ole? En keksi mitään.  Mikään koulutustason nosto ei meitä pelasta, se on huuhaata. Suomi ja Eurooppa jäävät noiden maiden sekä USA:n jalkoihin. On Suomi köyhä ja siksi jää, kuuluu sanonta, ja se pitää edelleen paikkaansa. Nykyinen ”hyvinvointi” ja ”maailman onnellisin kansa” on rakennettu velkarahalla, ja kun lainahanat sulkeutuu, ollaan taas agraariyhteikunta.  Tulevaisuudessa  Intia ja Kiina lähettävät meille kehitysapua,

    Niinhän tuossa joku jo totesi että selluakin tehdään halvemmalla Etelä-Amerikassa ja Kiinassa, joten sekin markkina menetetään. Hakkuurajoituksia ei tarvi, hakkuut vähenevät muutenkin,  kun metsäteollisuus supistuu pelkästään markkinasyistä, sahateollisuus vielä jotenkin pyristelee, se taitaa jäädä ainoaksi, joka jotenkin tulevaisuudessa kannattelee koko metsäsektoria.

     

    Ajatus että Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta kestää ajasta ikuisuuteen, on silkkaa harhauskoa. Jos nyt pitäisi päättää, että tehdäkö lapsia vai ei, niin ilman muuta vastaus olisi kielteinen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Suomi on osa EU:ta; kannattaa alkaa ajatella sitä valtioiden liittona, jolla on yhteiset tavoitteet. Silloin USA, Kiina ja Intia eivät tunnu niin ylivoimaisilta kilpailijoilta.

    Perko

    Maaperämme ”puhtaus”, puhdas vesi ja vakaat säädökset tarjoavat optimaalisen ympäristön herkkien lääkeaineiden tuotantoon. Samalla agraariosaamisemme voisi uudistua: viljelijöistä tulee lääkekasvien asiantuntijoita, ja vanhoihin viljavarastoihin syntyy bioteknologian laboratorioita.

    Tämä ei olisi paluu menneisyyteen, vaan uudenlaisen ”älykkään maaseudun” syntyä. Kyläkouluista voisi kasvaa biotekniikan koulutuskeskuksia, ja metsäteollisuuden infra hyödyntää lääketeollisuuden logistiikassa.

    Tutkijat ovat jo havainneet mahdollisuuden. ”Suomen puhtaudesta ja luotettavuudesta voidaan tehdä kansainvälinen brändi lääketeollisuudessa”, sanoo biotekniikan professori Laura Saarinen Helsingin yliopistosta.

    Perko

    Kun juustomeijerien laboratoriot purettiin ”apinan vimmalla” 2000-luvun alussa, hävitimme enemmän kuin vain kivirakennuksia – menetimme mahdollisuuden bioteknologian  henkilöt ja pioneeriasemaan. Mutta tuhosta oppirahat on nyt maksettu, ja maaseutu on täynnä käyttämättömiä tiloja, jotka odottavat uutta elämää.

    Näiden vanhojen meijerien ja karjatilojen uusiokäyttö voisi olla avain Suomen nousuun ” medical agrikulttuurin”   ja **ruokateknologian** kärkimaaksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mitä mieltä raati maaseudun kehittämisvaroista? Luin että hotellihanke oli saanut apua 1,6 miljoonaa. Vääristääkö kilpailua kun jokainen korpihotelli ei voi näitä saada?

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Mitä mieltä raati maaseudun kehittämisvaroista? Luin että hotellihanke oli saanut apua 1,6 miljoonaa. 

    Hyvävelikerho on ollut jakamassa omilleen rahaa. Suomi on maailman korruptoitunein maa.

    Nostokoukku

    Kun Suomessa jotain keksitään ja se alkuun brändätään, se myydään pikaisesti ulkomaille. Näin kävi puisen autonakunkin. Täällä on vallalla hiukan pärjäämisen ja menestymisen kammo ja häpeä. Niin urheilussa kuin liike-elämässäkin.

    Perko

    ”Vuonislahden opetus on selkeä: hotelli yksinään ei pelasta maaseutua. Mutta hotelli osana älykästä ekosysteemiä voi olla kultakaivos,” toteaa matkailustrategia-asiantuntija.

    ”Ratkaisu ei ole rakentaa lisää hotelleja, vaan luoda niille oikeaa käyttöä.” Muuten samat virheet toistuvat – ja maaseutu jää taas odottamaan asiakkaita ( maksajat), jotka eivät koskaan saavu.  Ne suureet ikäluokat  eivät palaa !  Festarit  kokoaa  jengiä eikä sinne hotellia tarvita.

    Kun vanhat tuotantolaitokset ja maataloustilat yritettiin pelastaa ”tuplausstrategialla” – eli lisäämällä kapasiteettia ilman selvää kysyntää – se johti usein vain suurempiin tappioihin. Nyt sama riski uhkaa korpihotellien ja kongressikäytön kanssa.   (  vanha neukku viisaus, tuplataan paistinpannun pohjaa) .

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Suomalainen on koulumaailmassa aivopesty alistettu luuseri. Paljon pitää yhteiskunnassa muuttua ennen kuin tilanne paranee.

Esillä 10 vastausta, 1,501 - 1,510 (kaikkiaan 1,954)