Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 1,541 - 1,550 (kaikkiaan 1,954)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Apli

    Suomi on vain niin pers aukinen maa että täällä ei rahaa investoihin löydy. Kyllähän aika paljon Norjassakin porasi aluksi Shell ja exxon. Ei nekään norjalaisia yrityksiä ole. Nykyään taitaa pääosin olla norjalaisia.

    Näin se vaan on pääomaköyhyys on suomen synti, ja heti kun kannattava yritys saadaan pystyyn  se myydään ulkomaille ja näin homma vaan pahenee..

    narisija

    Meyerin Turun telakalta lähtenyt koeajoihin uusi matkusta-alus, sisarensa kanssa maailman suurimmat. Valitettavasti tästäkään projektista voitot eivät jää Suomeen ja palkoistakin vain osa.

    Rane2
    MaalaisSeppo

    Huonosti on Suomen asiat, kun mikään ei kannata. Turun telakkakin on riskibisnes. Tuskin uusinkaan, jo koevaiheessa oleva alus, voittoa tuo. Trumppi pitää siitä huolen. Tappiot Suomen veronmaksajille.

    Tuulivoimakaan ja sitä hyödyntävät datakeskukset ei tuota mitään viivan alle. Kaivoksistakin jää tänne pelkät jätevuoret. Metsätaloudesta aukot. Pakko on yhteiskunnan (valtio ja kunnat) ottaa velkaa n 14 miljardia/a, jotta tämä pikavippitalous sinnittelisi vielä muutaman vuoden. Ehkä kotitalouksien viinankeittooikeus piristäisi. Porukat pysyisivät kotiaskareissa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hesari kirjoittaa yrityksestä nimeltään Elementic jonka ligniinipohjainen tiili sitoo 3 kg hiilidioksidia per kilo tiiltä. Se tekee uudisrakennuksesta merkittävän hiilivaraston. Tämä yhdistettynä hiiltä varastoivaan betoniin kuulostaa lupaavalta innovaatiolta. Nämä saataisiin kenties nopeammin käyttöön kuin vetyyn perustuvat ratkaisut.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Natsihallitus on ajanut suomen työttömyyden jo 1990-luvun laman tasolle. Konkursseja enemmän kuin koskaan. Valtion velkaa enemmän kuin koskaan. Suomi ei nouse tästä enään koskaan, vaan jää kehitysmaaksi, jossa on korkea työttömyys-ja köyhyysaste.

    narisija

    Kyllä talous lähtee nousuun kunhan kannustimet alkavat puremaan, hallitusohjelmassa muusta puhutakaan kuin kannustamisesta. Isotuloisia kannustetaan antamalla lisää ja pienituloisia kannustetaan vähentämällä tulojaan entisestään.

    Perko

    Täällä eläkeläisten elämä ja ilot ovat hankalat etenkin talvella  siksi he muuttavat  Välimeren  poukamiin  ja palmusaarille .  Rahat jää sinne kun vanhat metsurit eivät tykkää palmusavotoista on hankkeet heikoilla vaikka haluja vielä olisi.  Niin se työntulos lopulta pakenee  maasta lomaosakkeisiin.

    Nostokoukku

    Niin se menee. Ja taas suurimmat yritykset ottivat lähes miljardin valtionapua, verohelpotuksineen useita miljardeja. Ministeriön virkamiehet esittivät jotain muuta, mutta hallituksen pokka ei pitänyt. Hyväveli järjästelmä pyörii. Kalle Kehveli sanoisi joksikin muuksi…..

    Perko

    Pohjimmiltaan: Valtiontalouden pitää opetella ensin kävelemään ennen kuin se voi laukata. Ehkä ”Nalle-ruuna” on ylipainoinen jäykkä johon kannusten potkinta on turhaa. Kannukset (eli erilaiset taloudelliset stimuluspaketit) eivät auta, jos budjettikuri, verotehokkuus ja pitkäjänteinen rakenneuudistus puuttuvat. Suomen pitää keskittyä ensin perusasioihin – vasta sitten voidaan käyttää ”kannuksia” oikein.

Esillä 10 vastausta, 1,541 - 1,550 (kaikkiaan 1,954)