Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 1,591 - 1,600 (kaikkiaan 1,955)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Visakallo Visakallo

    Tanska nostaa kaikkien vuonna 1971 ja sen jälkeen syntyneiden vanhuuseläkeiän 70 vuoteen. Maan parlamentti päätti asiasta torstaina. Suomi seuraa todennäköisesti Tanskan esimerkki, sillä muita vaihtoehtoja ei enää ole.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Moni asiantuntija tekee mielellään pitempään jos on terve. Jos yleinen eläkeikä nousee, yksilölliset ratkaisut olisi edelleen sallittava eikä kuvitella että sama ikä on sopiva kaikille ja kaikille aloille. Esimerkiksi yli 65-vuotias pelastajahenkilö ei ole välttämättä enää ihan nuoren veroinen.

    Visakallo Visakallo

    Yksilölliset ratkaisut tulevat olemaan mahdollisia jatkossakin, mutta yhteiskunta ei enää kannusta niihin yhtä paljon kuten tähän asti. Yksilölliset eläkejärjestelmäthän ovat olleet etenkin aikaisemmin suorastaan anteliaita, kuten olen saanut itsekin todeta. Yleinen eläkeiän nosto joka tapauksessa kannustaa hankkimaan jonkinlaista vanhuudenturvaa tavalla tai toisella. Metsäpalstojen kysyntäkin tulee siten säilymään hyvänä.

    Apli

    Tämä on totta, oma veikkaus on että eläkeikää tulee jokainen hallitus nostamaan pikku hiljaa, jos ei nosta on pakko varmaan eläkkeitäkin leikata, ikäjakauma kun on sellainen mikä tässä maassa on… Muutenhan taloudessa ei mitään uutta, asuntojen hintojen lasku jatkuu, ja koskee yhä enemmän jatkossa omakotitaloja.

    Visakallo Visakallo

    Metsien hoito on yksi sellainen asia, joka tulee meitä vanhoja liikuttamaan yhä enemmän ja kauemmin. Ikäluokkien pieneneminen kun näkyy jo eläkeläisissäkin. Suurimmat ikäluokat kun ovat jo kahdeksankymppisiä, tai siirtyneet kokonaan kiviaidan taakse. Nuoremmat ikäpolvet ovat muissa hommissa ja asuvat useimmiten kaukana metsistä. Tämänkin takia jo puolet Suomen metsureista ovat ulkomaalaisia, ja suunta jatkuu samana edelleen. Ei liene kovin vaikeaa ennustaa, että ilman metsien omistusrakenteen laajempaa muutosta, yhä suurempi osa metsistä jää huonolle hoidolle tai kokonaan hoitamatta. Yhteiskunta joutuu tämän takia lisäämään ammattimaiseen metsänomistukseen siirtymisen houkuttavuutta. Suojeluakin kyllä jatketaan, mutta rahat siihen etsitään muualta kuin valtion velkaisesta kassasta. Tähän tuskin vaikuttavat enää edes tulevien hallitusten poliittiset värit. Toisaalta, kun vaihtoehdot ovat loppuneet, päätöksentekokin helpottuu!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Siirretty mediaketjuun.

    Visakallo Visakallo

    Metsän heitteillejättö, vaikkakin ”sankaritekotarkoituksessa” tehtynä, on useimmiten määräaikainen. Se kun loppuu perunkirjoituksen jälkeen perintöveromaksujen saapuessa nuoremmalle polvelle.

    Nostokoukku

    HS ehdotti verorahojen supersyöpön ja suursaastuttaja Finnairin myyntiä. Yhtiö on ottanut viidessä vuodessa syömävelkaa 2 miljardia. Lisäksi yhtiöstä on hyvin huolettomasti ulosmitattu etuuksia, kun tietona on, että valtio ei päästä lempilastaan konkurssiin. Lisäksi verovaroilla täytyy tukea tyhjiä ja turhia lentoja maakuntakentille. Myynti tuskin koskaan toteutuu. Valtiolla on pitkä perinne ja kova halu tukea huvikseenlentelyä mm. alvittomilla polttoaineilla.

    Visakallo Visakallo

    Suomalaiset ovat yhä enemmän äänestäneet jaloillaan, kun mm. norjalaisilla ja latvialaisilla siivillä pääsee varmimmin ja edullisemmin perille, – ja myös takaisinkin!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuo on Visakallo totta: metsään liittyvät verot ja kulut maksetaan yleensä hakkuutuloilla. Ellei sitten ole valittu ansaita metsää suojelemalla tai hiilinieluja myymällä. Näiden hyötyjen markkinoille tulo ja yksityinen raha niihin säästäisi valtion verorahaa (ei tarvita esimerkiksi suojelualueiden lunastuksiin eikä hiilinielutoimiin), mutta toisaalta vähentäisi hakkuiden tulovaikutuksia.

Esillä 10 vastausta, 1,591 - 1,600 (kaikkiaan 1,955)