Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 1,611 - 1,620 (kaikkiaan 3,521)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Julkisen talouden velka saataisiin hoidettua pois, jos kaikkien suomalaisten veroja korotettaisiin 8 %. Eiköhän makseta pois ja sovitaan, että lisää ei sitten tehdä.

    Veroremontti niin että kaikki tulot samaan laariin ja siitä tuloverot!

    Tolopainen Tolopainen

    Suomen budjettivaje on melkein tuplasti enemmän kuin Kreikan, kun verrataan BKT:hen. Eikö Kreikkaa ole pidetty maana, joka hoitaa talouttaan holtittomasti. Suomi on ottanut luusereiden ykkös paikan.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Suomi on ottanut luusereiden ykkös paikan.

    Valitettavati näin. Kokoomuksen johdolla kansa kärsii.

    Tolopainen Tolopainen

    Ei kärsi vaan elää leveästi yli varojen. Julkiselta puolelta pitäisi vähentää puolet työntekijöistä. Mitä teemme 300 kunnalla, jotka Venäjän Zari perusti nlkävuosina jakamaan elintarvikkeita.

    Visakallo Visakallo

    Eikös sieltä tämä Pietari Suurta esikuvanaan pitävä uuden ajan tsaari havittele taas tulla tänne leivän jakoon!

    Tolopainen Tolopainen

    Putleri jakaa vain puuristejä. Hän on niitä veistellyt pitkään Kremlissä. On oikein antelias niiden kanssa.

    Reima Muristo

    Vahva näyttö on nyt siitä että nykyinen natsi-hallitus ja sen menetelmät eivät ole mikään ratkaisu Suomen talouden ongelmiin. Natsit saaneet kaikki menemään pahempaan päin.

    Metsuri motokuski

    Voisitko Reima kertoa kuinka tämä korjataan. Viimeiset 17 vuotta ei ole tuottavuutta löytynyt ja monenlaisia hallituskokoonpanoja on ollut. Nyt vajausta on 13000 miljoonaa euroa joka pitäisi jotenkin tienata.

    Tolopainen Tolopainen

    Kun katsoo miten valtion budjettia on kasvatettu jokaisen hallituksen aikana koko sotien ajan ei ole mikään ihme, että konkka lähenee. Mikään hallitus ei ole leikannut menoja, joka vuosi budjetti on ollut suurempi kuin edellisenä vuotena.

    Vielä näin voidaan jatkaa muutama vuosi, jos EU sallii jatkuvan alijäämän ylityksen. Olisi parempi mennä EU:n ohjaukseen, koska ei poliittisista puolueista koottu hallitus koskaan tee riittäviä menojen supistuksia.

    Kun seuraa oman velkaisen kaupungin investointeja, ne ovat järjettömiä.  Julkiset rakennukset puretaan n.40v välein homeiden takia.

    Suomessa tehdään paljon putki remontteja. Saksassa ei tehdä, edes sellaista sanaa ei ole saksankielessä.

    Visakallo Visakallo

    Bensa on Suomessa 1,694 euroa, Ruotsissa 1,449 euroa.

    Diesel on Suomessa 1,627 euroa, Ruotsissa 1,1485 euroa.

    Keskuskauppakamarin mukaan Suomen ja Ruotsin välinen ero juontuu Ruotsin poliittisista linjauksista, eli verotuksesta ja erilaisesta jakeluvelvoitteesta.
    Samassa EU:ssa ollaan, mutta eri säännöillä pelataan…

Esillä 10 vastausta, 1,611 - 1,620 (kaikkiaan 3,521)