Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 1,621 - 1,630 (kaikkiaan 1,678)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Apli

    Kaikki kulut on suomessa nousseet melkoisesti,  nykyisessä suomessa kansalaisen kannattaa omistaa mahdollisemman vähän kiinteää omaisuutta, metsät ehkä vielä poikkeus, vaikka en ihmettelisi jos niille tulisi joskus kiinteistövero yms.. Asuntojen arvot on olleet pitkään laskevia, lisäksi niiden kulut nousee jatkuvasti, samaa koskee esim kesämökkiä.. Oma veikkaus että homma vaan pahenee jatkossa, kiinteistöveroja, kaatopaikkamaksuja, sähkön siirron hinta, vesimaksut yms nousu jatkuu, nyt kun vielä alv nostettiin niin verotus myös kiristynyt.

    Visakallo Visakallo

    Juuri näin kuten Apli tuossa edellä kirjoitti. Katsoin pienen yksityistien vuosimenoja muutamilta viime vuosilta. Ne ovat nousseet reilusta kolmesta tonnista yli viiteen tonniin, vaikka tienhoidon taso on pysynyt samana.

    Metsuri motokuski

    Tuohon aplin ennustukseen voi kyllä yhtyä. Jos valtion budjetin alijäämä pitäisi joskus korjata niin eiköhän tuo ennustus ole näköpiirissä.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Ruotsin hinta dieselille 1,4185€, oli taas normivirhe propaganda lehdessä.

    Metsuri motokuski

    Polttoaine.net mukaan hinta on 1, 50 -1,61 euroa.

    mehtäukko

    ”..metsät ehkä vielä poikkeus, vaikka en ihmettelisi jos niille tulisi joskus kiinteistövero..”

    Nyky hallituksen peri-aatteilla ei tule. Metsävähennyspohjan nosto kertoo muuta.

    Visakallo Visakallo

    Jauhelihapula näyttäisi jatkuvan. Täälläkin palstalla on lukuisia kertoja sanottu, ettei Suomessa kannata tuottaa ruokaa, kun ulkomailta sitä saa halvemmalla. Miksi jauhelihapulaa ei sitten ole hoidettu lisäämällä naudanlihan tuontia? Kun katsoo lihan tuottajahintoja, ne ovat Suomessa Euroopan matalimpia. -Miksi näin on?

    Reima Muristo

    ”Kun katsoo lihan tuottajahintoja, ne ovat Suomessa Euroopan matalimpia. -Miksi näin on?”

    Siksi koska maataloustuki elättää. Suomessa on myöskin lihan ylituotantoa, jota sitten vientituella viedään mm. Kiinaa.

    Nostokoukku

    Kiinan maataloustuotteiden vientiä hallitsee kaksi elintarviketta, sianliha ja maitojauhe. Naudanlihaa vietiin 10 milj. Kg ja tuotiin 20 milj. Kg. Lehmien määrä on pudonnut 1980-luvulta kolmannekseen. Maatiloja lopettaa koko ajan tuotannon. Maatiloja ja peltoja on myynnissä. Jos joku haluaa ryhtyä rikastumaan maataloudella tai päästä tukiaisilla helpoille päiville, eikun kaupoille. Huom. En ole itse viljelijä enkä kotoisin viljelijäperheestä, enkä edes kepulainen. Mutta kateeksi ei käy näitä työmyyriä, jotka tuottavat hienoja elintarvikkeita kauppojen hyllyille. Välikädet ottavat vain heidän työstään suurimman hyödyn.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Eikö olekin niin että tuen osuus maidon ja lihan hinnassa on säädelty ja loput tuottajahinnasta tulisi muodostua kysynnän ja tarjonnan mukaan? Ilmeisesti meillä ei tässä kohtaa markkinatalous toimi, kun tuotetaan tappiolla. Selitykseksi on kerrottu, että naudanliha on maidontuotannon sivutuote, jonka määrä ei riipu lihan hinnasta vaan maidon hinnasta. Tarvittaisiin ehkä lisää puhdasta lihakarjan kasvatusta, joka ei ole kytköksissä maitoon?

Esillä 10 vastausta, 1,621 - 1,630 (kaikkiaan 1,678)