Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 1,641 - 1,650 (kaikkiaan 1,664)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Reima Muristo

    Maataloustuki on samanlaista velkaa kuin muukin rahojen tärväys. Sijoituksena erittäin huono. Mitä enemmän suosii Suomessa tuotettua ruokaa, sitä enemmän otetaan sitä varten velkaa.

    Urpo-petterin turunjuna on täyttä tunarointia n. 1 Mrd €. Raideleveyksien kavennus n. 10 Mrd €. Verohelpotuksia velaksi n. 2 Mrd €. Kaiken kruunaa sitten Soten yksityistöminen n. ∞ €, velaksi tietenkin. Vekseli-riikka kuittaa vekselit kunhan natsi-foorumilta jää aikaa.

    Rane2

    Järjestöksi joka halveksii avoimesti rahan ansaitsemista Elokapinat ovat hyviä kerjäämään rahaa…

    Eduskuntatalon töhrijöille iso rahapotti – Poliisi vaikenee

    Rane2

    Mitään uuttahan tässä ei ole.Sopenmäen käräjien kustannuksiin(sakot + Matti Wuoren asianajopalkkiot) kerättiin rahat räppäämällä.Vaikka Luontoliitto oli luvannut maksaa kaikki kulut…

    Talaskangas Rap – YouTube

    käpysonni käpysonni

    Onhan tämä ilmastokeskustelu mennyt järjettömäksi. Kunhan saadaan Suomen metsien maaperäpäästöt kuriin, ilmasto on  pelastettu ja kaikki on hyvin, kenenkään ei tarvi tehdä mitään.

    käpysonni käpysonni

    Suomalaiset on naiveja tuossa  puhdasoppisuudessaan, mitä tulee valtion tukiaisiin teollisuutta kohtaan.  Suomessa ajatellaan ettei pidä tukea, että yritytuista pitäisi luopua. Tosiasia on että kaikki isot valtiot, riippimatta talousjärjestelmästään, tukevat tärkeiksi katsomiaan teollisuuden aloja, esim. Laivanrakennusteollisuutta.

    Visakallo Visakallo
    Metsuri motokuski

    Meillä arvostellaan teollisuuden tukia muutta kuitenkin kilpailija maat tukevat omaa teollisuuttaan monin kertaisesti vääristäen kilpailua.  Sitten kuitenkin ilman mitään oman tunnon tuskaa väännetään tukihakemus jostain metsähankkeesta. Eikö tämä ole kaksinaamaista politiikkaa ? Sitten joku kehtaa vielä puolustella että metsän myyntiverolla maksetaan kaikki metsän tukiaiset. Metsäalan väki voisi olla hiljaa tukiaisista ja kuitata niitä rauhassa kun vielä saavat. 😉

    konstapylkkerö2

    Pitkän takasin saantiajankin takia esim. Th-tuet kuuluu olla olemassa . Lisäksi valtio kuittaa suuren osan arvonlisästä joka puunjalostuksessa syntyy. Verottajalle mh-tuet on hyvä sijoitus.

    suorittava porras suorittava porras

    Muistutan ,että metsänomistajat maksoivat aikoinaan varhaisperkauksen kulut omista varoistaan. Vakuustalletusta ei saanut ulos ellei taimikko ollut vakiintunut. Vesakko ei myöskään saanut tuossa vaiheessa olla hidastamassa taimien kehitystä.

    Visakallo Visakallo

    Suorittava puhui nyt itsensä pussiin. Väitti kaikki nämä vuodet, että varhaisperkausta ei ole tehty! Näinhän se  valikoiva muisti toimii…

Esillä 10 vastausta, 1,641 - 1,650 (kaikkiaan 1,664)