Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 1,651 - 1,660 (kaikkiaan 1,662)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Metsuri motokuski

    Onkohan näin ? Empä ole huomannut tällaista.  Onhan noita raivauksen tehty vesurillakin aikoinaan.

    Tarkoitukseni ei ollut moittia metsäalan tukia vaan halusin korostaa että kun moititaan teollisuuden ja maatalouden tukia niin onhan vastaavia tukia metsäalalla tosi paljon. Onhan mm metsävähennys yksi tuki myös.

    Scientist Scientist

    Metsäalan tukia voisi vähentää ja ottaa mallia Ruotsissa. Kyllä ne metsät hoituvat ilman tukiakin. Miksi pitää olla aina joku tuki että tehdään.

    suorittava porras suorittava porras

    Tarkennetaan sen verran Visalle ,että siihen asti ,kun mo :n rahat olivat sulkutilillä , varhaisperkauksia toteutettiin, mutta, kun suuri vapaus koitti eikä rahoja tarvinnut tallettaa , romahti innostus raivauksiin samantien. Sen jälkeen onkin raivailtu monessa tapauksessa vain ulkopuolisen rahoituksen turvin ja ehdoilla .  Valitettavasti tukiehtojen täyttyminen on monien taimikoiden kohdalla tärkeämpää ,kuin se ,tapahtuuko toimenpide optimaaliseen aikaan. Toiset hoitavat rahakukkaroaan ,toiset taimikoitaan. Jälkimmäiset eivät vilkuile tukiehtoja. Työ tehdään taimikon ehdoilla.

    Visakallo Visakallo

    Väittääkö suorittava nyt aivan tosissaan, että Metka-tuki aiheuttaisi väärään aikaan tehtävää varhaisperkausta metsissä?! Alkaa suorittavan jutut käydä yhä vain mielikuvituksellisemmiksi.

    Visakallo Visakallo

    Mistä se tieto on peräisin, että metsät hoidettaisiin Ruotsissa ilman tukia vastaavasti kuten meillä? Koko ajanhan sieltä tulee tietoa, että taimikoiden hoito on puutteellista, ja aivan saman asian voi todeta  sillä liikkuessaan. Juuri tämän takia siellä on esitetty ratkaisuksi jonkinlaista kannustinjärjestelmää.

    oksapuu

    Suorittava jämähtänyt vanhan kemeran aikaan.

    Taisi ne tuet alunperin olla työllistämis-tukia. Haluttiin metsureille töitä ja sai siinä pari organisaatiotakin tekemistä…

    suorittava porras suorittava porras

    Nyt niitetään ”vanhan kemeran”satoa. Ei sen kummemmasta jämähtämisestä ole kyse. Vaikka ehtoja on parannettu hoitorästien kasvulle ei näy loppua. Rästit vain muuttuvat kehnoiksi metsiksi aikojen kuluessa. Tulomuodostus niiden kohdalla jää kauaksi  parhaasta mahdollisesta.

    Täytyy vielä Visalle muistuttaa ,että hirviongelma on puolitettu ,mutta metsänhoitorästejä ei.

    oksapuu

    Vanha-vanha kemera olikin todella hyvä.

    Tuli raskaamman jälkeen laitettua nuoria metsiä ja taimikoita kasvukuntoon. Nythän niihin tehdään jo ykkös/kakkos harvennuksia…

    Visakallo Visakallo

    Juuri näin oksapuu, ja ovat nyt aivan kelvollisia leimikoita motokorjuuseen.

    pihkatappi pihkatappi

    Suomessa kansantalouden parannuskeinot eivät onnistu. Jos joku hiemankin rankempi linja valitaan, seuraavissa vaaleissa tuo massiivisia leikkauksia tehnyt puolue saa puolet vähemmän ääniä. Ehkä hieman tyhmä kansa, joka elelee taskut tyhjinä kuukautista rahasuoritusta odotellen, eikä muutos näillä merkeillä onnistu. Suomen tulevaisuudelle parasta olisi, kun Eu tekisi pikimmiten pakkokeinoilla tarvittavat muutokset. Tällä menolla tulee aika, kun Suomen valtion velan korot nousevat tuplaamaan alijäämän ja suunta on varma, eikä käänny, kuin miljardien leikkauksilla rahanjakoon.

Esillä 10 vastausta, 1,651 - 1,660 (kaikkiaan 1,662)