Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 1,661 - 1,670 (kaikkiaan 1,675)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Apli

    Pihkatapin kanssa samaa mieltä, täällä on teollisuus myös opetettu että tukia tulee kun hanasta vettä, mitään ei kehitetä ilman valtion tukia, ja homma saadaan toimimaan myydään yritys ulkomaille, tässä vaiheessa pitäisi periä valtion tuet takaisin.. Ainut mikä täällä kasvaa on Kelan maksamat tuet, niissä riittää huomattavaa kasvua ja ei lopu ihan heti…

    Visakallo Visakallo

    Nostokoukku: ”Vai pitäisikö kokonaan luopua palkankorotuksista? 

    Näinhän yhä suuremmalle osalle on jo tapahtunut. Metsureistakin yli puolet on jo ulkomaalaisia, ja monilla muilla aloilla on ollut aivan sama kehitys. Eipä siellä välttämättä suomalaisia palkkoja ja etuja makseta. Suomaiset puolestaan palkkakyykytetään niin, että heistä tehdään yksinyrittäjiä. Kun juttelee sellaisten kanssa, jotka ovat olleet eläkkeellä jo parikymmentä vuotta tai kauemmin, ei heillä tunnu olevan enää oikein käsitystä nykyisestä työelämästä.

    isaskar keturi

    Kohta tämänkin palstan kirjoittelijat pääsevät osalliseksi pönkittämiseen. Yli 100 000 varallisuus verolle, niin siihenpä ei tarvita nykyhinnoilla kuin vähän toistakymmentä hehtaaria hyvin hoidettua metsää. Siitähän sitä saadaan uutta työtäkin, kun aletaan taas metsäomaisuuksia arvottamaan varallisuusveroa varten. Avauksissa kuvattu muutaman promillen vero mahtaa mennä kokonaisuudessaan tarvittavaan byrokratiaan, mutta metsäalan työpaikat lisääntyy. On taas keksitty ikiliikkuja joka vipuvaikutuksellaan pistää kaikki asiat kuntoon.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Yli 100 000 varallisuus verolle, niin siihenpä ei tarvita nykyhinnoilla kuin vähän toistakymmentä hehtaaria hyvin hoidettua metsää. 

    Tänä päivänä miljoonakin on pieni raha. Tuleeko lopulta pinta-alavero täydentämään pääomaveroa?

    käpysonni käpysonni

    No tuo 100 000 varallisuusvero nyt on vaan näiden innokkaimpien kommunnistipoliitikkojen ehdotus. Toisaalta, Suomen kansa on viime vaaleissa kristallinkirkkaasti, vedenpitävästi ja kallion kovasti todistanut tyhmyytensä, joten pelkäänpä että  tämä tyhmä kansa saattaa äänestää nuo kommarit valtaan.

    konstapylkkerö2

    Niille jotka on normiverotyksen piirissä metsätaloudessa pitäisi pikemminkin vähentää verotusta. 30/34% on liikaa keskimäärin Keskitulon alapuolella olevista pääomatuloista.

    Tai sitten sama vero% pääoma ja muista tuloista.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Aika alhaiselta tuntuu jos sata tuhatta olisi alaraja varallisuusverolle. Sillä kun saa täältä hyvin pienen yksiön. Keskiluokka ei äänestä tuon esityksen puolesta.

    Yksi pysyvä menojen lisäys tulee puolustuksesta, eli Venäjä tulee meille erittäin kalliiksi (paitsi puuttuvan kaupan myös) kasvavien puolustusmenojen kautta.

    https://www.is.fi/politiikka/art-2000011274603.html

    isaskar keturi

    Tämähän oli jo aikaisemmin SDP:n listoilla – kiinteistövero myös metsämaalle.

    Jos arvio tulee perustumaan metsän todelliseen arvoon, niin saa sanoa tervemenoa hiilinielutavoitteille. Kannattaa hakata ja sijoittaa rahat jonnekin muualle…lähinnä turhaan kulutukseen esim. lentelyyn ympäri maailman, ettei veroteta. Päättäjät aina aliarvioi suomalaisten verovälttelyinnon. Ollaan valmiita vaikka maksamaan, ettei tarvi maksaa veroja.

    Rukopiikki

    Toisaalta sittenhän maan arvo romahtaa. Myös verotusarvo.

    MaalaisSeppo

    Vaalitäky tuo Demareiden veroehdotus. Seuraavaan hallitusohjelmaan (DEM, KOK ja Kepu) ei sellaista tule. Kepukin siihen lähtee mukaan, kun ei ole pelkoa Valtionvarainministerin salkusta.

Esillä 10 vastausta, 1,661 - 1,670 (kaikkiaan 1,675)