Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 1,671 - 1,680 (kaikkiaan 3,544)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Metsuri motokuski

    Näinhän se on. Demarit eivät yksin hallitusta voi muodostaa kuten ei mikään puolue. Hallitusneuvotteluissa ne viimekädessä sitten ylilyönnit siliävät. Nykyään on tullut jo tavaksi että puolueiden markkinoinnissa ei tarvii totuutta puhua. Kunhan vain mahdollisimman paljon ääniä saadaan.

    Nostokoukku

    Niinhän se Visa on. Metsureiden kohdalla valtio on ollut tiennäyttäjä palkatessaan Metsähallituksen työmaille pääasiassa ulkomaisia ”yrityksiä”. Samoin rakennusmiehistä suurin osa taitaa olla itäisiltä mailta. Marja-alalla ja kasvihuoneilla lähes kaikki. Ja oikeutta on työ-oloista ja palkkauksesta käyty kaikilla näillä aloilla. Poikani oli puolitoista vuotta sitten Joulun alla vetämässä etelässä lämpökanaaleita uusille rakennuksille. Sanoi, että yhdelläkään työmaalla ei kuullut suomenkielistä sanaa. Heidän käyttöönsä annetun kaivinkoneen kuskikin oli venäläinen. Osasi yhden sanan suomea: ”Joo”. Että siten se 100 000 uutta työpaikkaa syntyy, vaihtotase korjaantuu ja bkt:n veturiin kulutukseen saadaan lisää rahaa.

    Rane2

    No löytyihän se kunnanjohtajaksi pyrkivä putkimies lopulta…

    Nostokoukku

    Ei ole muuten poikani. Lähti viime syyskuun alussa etsimään toitä Italiasta. Ja löysi kanssa. Jonkin verran paremmin palkattua kuin Suomessa.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Keskusrikospoliisi (Krp) ja Lapin rajavartiosto ovat tutkineet laajaa omaisuus-, talous- ja metsästysrikosten kokonaisuutta Ylä-Lapissa, rajavartiolaitos kertoo. Alueella on toteutettu viime päivinä useita viranomaisoperaatioita.

    Pojat haluisivat yrittää, muttei se kaikille passaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jakob Donner-Amnell pohtii biotalouden kestävyyssiirtymää.

    http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/article/24021

    isaskar keturi

    Viimeinkin aletaan puhua asioista niiden oikealla nimellä. Joku aika sitten taisi olla hesarissakin jotain kirjoittelua, että vihreä siirtymä ei ole ensisijaisesti ympäristöhanke vaan talouden uudelleen järjestely…ja se pitäisi sellaisena myös ymmärtää, niin sivutuotteena saadaan kestävämpää ympäristöä.

    Visakallo Visakallo

    Onhan se niin mukavaa, että vanhemmat sukupolvet ovat ponnisteluillaan luoneet taloudelliset mahdollisuudet näille ”Havumetsän lapsille”…

    https://areena.yle.fi/1-65695642

    Apli

    Suomalainen metsäteollisuus on melkoisessa paineessa, joka tulee idästä, kartongin suhteen ja lännestä sellun suhteen, aika näyttää miten käy, euca ja aasian halpa kartonki voi olla vaikea yhtälö, Laivoja sentään vielä menee(: Sahoja ja vaneria rasittaa korkea puun hinta ja rakennusalan jatkuva matalalento..

    Nostokoukku

    Eikö Apli ole lukenut tämän palstan analyysejä?  Lännen sellu, aasian kartonki, venäläisen puun loppuminen, sahojen ja vaneriteollisuuden puun kallis hinta ja rakennusteollisuuden lama ovat olemattomia syitä metsäteollisuuden paineisiin. Kyllä ne ovat palkat ja niiden korotukset jotka paineet aiheuttaa.

Esillä 10 vastausta, 1,671 - 1,680 (kaikkiaan 3,544)