Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 1,691 - 1,700 (kaikkiaan 1,723)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Aikamoinen lammas on Eu. Antoi Suomelle anteeksi ylivelkaantumisen, kun puolustusmenot nousevat.

    Suurimpia valheita on, että laki on kaikille sama!

    Reima Muristo

    ”… Mikä valtio, valtiomuoto tai hallituspohja olisi hyvä?”

    Nyt on jälleen kokeiltu porvari-pelleilyä, täyttä sontaa kaikki teot ja selitykset. Suomen talous, – työllisyys, terveydenhuolto ja verotulot tärvelty täysin muutamaksi vuodeksi. Eikö riitä näytöt että ei enää natseja, kok ps kd, hallitusvastuuseen. Kansallinen sekoomus joutuu pesemään arvopohjansa täysin, nykyinen räksytävä roskasakki pihalle heti.

    Nostokoukku

    Kyllä se laki, Kalle, seisoo samanlaisena kirjoissa kaikille. Tuomioissa on vain erilaisia tapauskohtaisia variaatioita.

    Perassic Park Perassic Park

    Jos lahjoo tuomarin, on se raskas rikos.

    Mutta jos lahjoo lainsäätäjän, on tehokasta lobbaamista.

    Perko

    Mariskan laulussa  Suloinen myrkynkeittäjä  on sattuvasti  ”saa jäädä tämä kylmä maa” . Upm & Pesonen ja Nalle pohtivat samaa!  Kumppanuksilla romanssinloppu häämöttää,  kaikki on jo nyhetty mitä eläessään ovat kerenneet  irti  riistää.

    käpysonni käpysonni

    Suomi vaan palaa sille tasolle minne se oikeasti kuuluukin, eli  Euroopan köyhimpien maiden joukkoon.

    Ennen sotia Suomi oli  Euroopan köyhin maa. Sitten sotien jälkeen, kun jouduimme maksamaan sotakorvaukset Neukuille, oli pakko kehittää teollisuutta, Suomesta tulikin teollisuusvaltio, ja  elintasomme nosti korkealle lähinnä idänkauppa. Kun se lakkasi Neuvostoliiton hajoamisen myötä, tuli 90-alun lama. Siitä noustiin lähinnä Nokian avulla ja kun Nokia romahti, on Suomi vaipunut takaisin sinne minne se kuuluukin, eli yhdeksi Euroopan köyhimmistä maista. Toki velkarahalla eläminen saa aikaan harhaisen tuntemuksen että ollaan edelleen rikkaita.  Mutta oikeasti Suomi on todella köyhä maa. Ei ole mitään mikä nostaisi talouskasvun sille tasolle ettei tarvitsisi velaksi elää.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Suomi vaan palaa sille tasolle minne se oikeasti kuuluukin, eli  Euroopan köyhimpien maiden joukkoon.

    Kaikista pahinta, että Suomi antautui suurempien EU-maiden riistettäväksi. Euro valuuttana oli suurin munaus. Nyt voi verrata, miten muilla pohjoismailla on mennyt ilman rahaliittoa, euroa.

    käpysonni käpysonni

    Niin, esimerkiksi  Norjassa on käytännössä täystyöllisyys, siellä on virallisessti 60 000 työtöntä, 5,5 miljoonan asukkaan maassa, mutta tuossa 60 000 työttömän lukemassa on iso osa esimerkiksi opiskelijoita, jotka on juuri valmistuneet, mutta eivät ole vielä ehtineet löytää työpaikkaa, joten ovat virallisesti työttömiä.

    Suomi EI OLE samanlainen pohjoismainen hyvinvointivaltio kuin Ruotsi, Norja ja Tanska. Suomi on samassa kastissa sellaisten maiden kanssa kuten Romania, Bulgaria ja Albania.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Palkkojen alennus ja yritysten kilpailukyvyn parannus on suomessa tehty ennen aina devalvoimalla. Nyt siihen ei ole euro-maailmassa mahdollisuutta. Ruotsi ja Norja ovat devalvoineet voimakkaasti kruunujaan.

     

    Visakallo Visakallo

    Miettii asioita miltä kannalta hyvänsä, niin Suomen taloutta ja sen kehitystä rasittaa kolme asiaa: 1. Sijainti. 2. Sijainti. 3. Sijainti.

    Ollaan kauempana kaikista muista pohjoismaista täällä pussin perällä jäätyvän meren takana. Maan sisäiset välimatkat ovat pikiä ja rataverkko puutteellinen, ja tieverkkokin on jäänyt jälkeen kilpailijamaista. Meillä ei ole lainkaan suoria tie- eikä ratayhteyksiä päämarkkinoille. Raideleveyskin  on erilainen kuin muilla. Meillä ei nyt ole lainkaan laivojen kanavayhteyttä maan ulkopuolelle. Lentokoneemme joutuvat kiertämään Kauko-Idän reiteillä Venäjän ilmatilan. Maiden välisessä sähkönsiirrossa ja myös datasiirrossa olemme aina se ”linjan viimeinen talo”. Meillä on pohjoismaiden pisin ja kylmin talvi. Meillä on ylivoimaisesti eniten koko Euroopassa, eli 1344 km suljettua ja  valvottavaa itärajaa. Meillä on kieli, jota ketkään muut eivät ymmärrä eivätkä puhu.

Esillä 10 vastausta, 1,691 - 1,700 (kaikkiaan 1,723)