Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 1,701 - 1,710 (kaikkiaan 1,715)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • pihkatappi pihkatappi

    Palkkatulojen veroilla valtio pärjää, siihen palkan merkitykseen vain lisää kannustetta.

    Matemaattinen lähestyminen ongelmaan. 500 000 ihmisen 20000 euron vuotuiset tuet pois, leikkaus 10 mrd ja valtio alkaa vähitellen lyhentämään velkaa.

    Apli

    Vahva euro on iso rasite meille, oli karmea virhe liittyä siihen, vientiteollisuus kärsii siitä ja oma näkemys on että jatkossa yhä enemmän, nyt kun Usan dollari on laskenut suhteessa euroon on eurosta tullut liian vahva valuutta.. Olemme pohjoismaista ainut jolla ei ole omaa valuuttaa.. Tällä velkaantumistahdilla suomesta tulee pohjoismaiden Kreikka. Hyvinvointivaltio on rapautunut jo vuosia, esim kaikki julkisen puolen terveysmaksut nousseet reilusti, samoin verot, harva enää puhuu suomesta hyvinvointivaltiona. Onko suomessa korkeat palkat tai eläkkeet? Ennen suomessa naurettiin Espanjan matalille palkoille ja eläkkeille, nykyään sielläkin on ne korkeammat kun suomessa.

    Visakallo Visakallo

    Kelasta on tullut meille jo melkoinen firma. Liikevaihto nousee tänä vuonna jo 18 miljardiin euroon.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Vahva euro on iso rasite meille, oli karmea virhe liittyä siihen, vientiteollisuus kärsii siitä ja oma näkemys on että jatkossa yhä enemmän, nyt kun Usan dollari on laskenut suhteessa euroon on eurosta tullut liian vahva valuutta..

    Ruotsi ja Norja ovat antaneet kruunun heikentyä 40-50%. Se luo valtavan kilpailuedun. Suomi hirttäytyi sille itselleen tärkeimpään asiaan, valuuttaan.

    Sosiaaliturvamenot ja työttömyyskin ovat sen takia nousseet. Suomesta poliitikot ovat tehneet pohjolan Albanian.

    Nyt on viimeisiä hetkiä irrottautua rahaliitosta, jos haluamme pelastaa hyvinvointivaltion. Meidän kakkahousu poliitikoilla ei taida riittää siihen vain rohkeutta.

    pihkatappi pihkatappi

    Kai se on mukava ollut, kun on voinut lennellä ympäri Eurooppaa ja ei tarvinnut rahaa vaihtaa eri valuuttaan. Tosin euro toi aikanaan vakautta ja matalat korot, jotka kyllä hyödynsimme aikanaan. Nuorilta asiaan perehtyneiltä pitäisi kysyä mielipiteitä, yli 50 vuotiailla harvemmin on pitkää velkaa edellyttäviä investointi suunnitelmia. Muutenkin nuorten ihmisten suunnitelmat ja kannusteet pitäisi olla etusijalla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Pienen maan oma valuutta on altis spekulaatioille. Devalvointi hidastaisi tarpeellisia rakennemuutoksia ja nostaisi tuontihintoja. Eurossa voidaan tehdä sisäistä devalvaatiota, ts. kotimaan kustannustason nousua pidetään kurissa jotta vienti vetäisi.

    Entä valtion velka, onko se pääosin kotimaista vai ulkomaista alkuperää? Velan saantiin ja sen korkoon vaikuttanee myös se ollaanko eurossa vai ulkopuolella.

    Puun hinnan osalta kehitys on ollut hintoja nostava, mutta ei tästä oikein osaa moittiakaan, kun aiemmin kehitys jäi jälkeen. Jos metsäteollisuus ei saa kohottetua jalostusastettaan ja puun hinta jää nykyisen korkeaksi, alalta karsiutuvat pois heikosti arvonlisää tuottavat yritykset.

    Nostokoukku

    Pihkatappi on oikeassa. Nuoriin pitäisi satsata ja heitä kaikin tavoin kannustaa. Meille eläkeläisille työnnettiin eläkkeitä vuonna 2024 yli 40 miljardia euroa. Jos tuosta otettaisiin vuoden aikana puoletkin valtiolle, se tekisi jo 20 miljardia yhdessä vuodessa. Emmekö me eläkeläiset yhden vuoden kykenisi elämään kertyneillä säästöillä ja täälläkin paljon kehuskelluilla osakesalkkujen osingoilla? Arkussa ei ole kassalipasta eikä sijaa osakesalkulle.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Paljonko on keskimääräinen eläke ja sen veroprosentti, siitä voi laskea kuinka paljon palautui valtiolle.

    Visakallo Visakallo

    Taitaa olla ne kaikkein suurimmat eläkkeet olla enimmäkseen Suomen verottajan tavoittamattomissa. Tolopainen on toki siinä asiassa poikkeus.

    Reima Muristo

    ”….  500 000 ihmisen 20000 euron vuotuiset tuet pois, leikkaus 10 mrd ja valtio alkaa vähitellen lyhentämään velkaa.”

    Juurikin näin, tosin maataloustuen saajia on hieman vähemmän. Maataloustuki on tunnetusti täysin tuottamatonta ja kannustaa joutenoloon. Halvemmaksi tulisi tukea maatalousväestöä kelan hinnaston mukaan, tuottavuus kasvaisi kun pellot siirtyisi metsäksi.

    Kuntien määrä Suomessa on liian suuri -> tyhjän tekijöitä on piilossa liika kuntahallinnossa.

Esillä 10 vastausta, 1,701 - 1,710 (kaikkiaan 1,715)