Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 1,751 - 1,760 (kaikkiaan 3,544)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Metsuri motokuski

    Ei kai nyt sentään. Aktivistit kyllä ovat puuttuneet metsänkäyttöön mutta kyllähän nekin hyväksyvät puunkäytön kestävänä ratkaisuna monessa asiassa.

    Perko

     

    Voisitko Perko kertoa ; Juu, ensin ne ei ole konsernin johtajan keksintöä; ” istuta kaadetun tilalle kolmetainta”.  Yrityksillä on asiakkaita joiden ongelmia keksinnöillä ratkaistaan.  Ne ovat maailman tarpeiden mukaan, esim Egyptissä  tellinkilankut, niihin sopi hyvin fin kertopuun pinnoitettu ja karhennettu levy, herkes menemästä puikkoja jalkapohjiin.

    Visakallo Visakallo

    Jonkinlainen metsään liittyvää ympäristökampanja tuntuu nyt olevan Yle:llä menossa. Eipä tunnu säästötkään missään silloin kun metsätaloutta maalitetaan.

    suorittava porras suorittava porras

    Oli sentään ”muistettu” ,että Itämeri saastuu maatalouden ansiosta…

    Raipe52 Raipe52

    Visakallo. Olen pitkään ihmetellyt Ylen todella asenteellista linjaa ympäristökysymyksiin. Ylen tulisi olla koko kansan media mutta ei ole. Olisiko parempi siirtää koko media maksukortin taakse. Sen linjan hyväksyvät kustantokoot Ylen. Perustetaan toinen media jossa muitakin näkemyksiä hyväksytään kun äärivihreitä. Senkin voisi kustantaa maksukortilla..  Yleveron rahat voisi siirtää parempiin kohteisiin.

    Perko
    Rane2

    ”kyllähän nekin hyväksyvät puunkäytön kestävänä ratkaisuna monessa asiassa.”

    Varmasti osa näkee näinkin mutta se puun kaataminen on kaikille ongelma vaikka sen kaataisi ”puupellostakin”…

    Apli

    Suomen Pankki: Talouskasvu sakkaa ja velkaantuminen pahenee | HS.fi

    Ainut mikä kasvaa on velka, katsellaampa talouskasvua vaikka ensi vuonna uudestaan..

    Perko

    Jo nyt kansainväliset esimerkit, kuten Nike, Peltonen ja Formula E, osoittavat, miten urheilun ja innovaation yhdistäminen voi synnyttää mullistavia ratkaisuja. Suomi voisi asettua tämän kehityksen kärkeen esimerkiksi kestävän urheiluteollisuuden edistäjänä.

    Urheilua ei tulisi nähdä pelkästään viihdettä tai kilpailua – sen intohimoa ja resursseja voidaan hyödyntää laajemmin yhteiskunnan kehittämisessä. Mikäli halua ja politiikka kohtaavat, urheilusta voi tulla yksi merkittävimmistä innovaatiomoottoreista.

    Urheilun rahoitusta voidaan uudistaa siten, että  panostuksista ohjataan tutkimukseen ja kehitykseen toistuvat samat tulokset on jo nähty !

    Nostokoukku

    Jääkiekkojoukkueiden kesken voitaisiin järjestää kesäisin heinäysliiga. Pelaajilla on jo työkalut siihen valmiina. Ja olutteltta tietenkin katsojille. Sitten vain katsojat urean levitykseen tuoreeseen kannokkoon. Kilpailu, huvi ja hyöty yhdistyisivät. Ja siinä vaiheessa, kun peli nimeltä jalkapallo rantautuu Suomeen, siitä voisi kehitellä sopivan oheistuotteen. Fanitappeluthan ovat kiinteä osa eurooppalaista jalkapalloa. Faneja voisi käyttää vaikka siivoamaan Elokapinalliset pois kaduilta istumasta. Mutta vielä on tyydyttävä seuraamaan kotoista potkupalloa. Ja sen fanit ovat vielä jäyhää porukkaa. Tyytyvät korkeintaan toteamaan pelin jälkeen ” Mähän sanoin”. Ei tietoakaan reilusta tappelusta.

Esillä 10 vastausta, 1,751 - 1,760 (kaikkiaan 3,544)