Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 1,761 - 1,770 (kaikkiaan 3,544)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Perko

    Huippu-urheilijoiden asiantuntemus on korvaamaton laitteiden ja menetelmien kehityksessä – heidän panoksensa voi nopeuttaa mm. vammojen ehkäisyyn tai suorituskyvyn optimointiin liittyvää tutkimusta. Lisäksi urheiluun liittyvät globaalit haasteet, kuten kestävyys ja syrjäytymisen ehkäisy, tarjoavat uusia mahdollisuuksia yhdistää liikunta, teknologia ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.  Siihen sijoitetut  varat tulee  jalostaa  uusiksi innovaatioiksi eikä jättää vain syrjäytyneen romun hoitoon.   No, harvoin pelkkä innostus tuottaa tulosta!

    Nostokoukku

    Huippu-urheilijoiden asiantuntemus ainakin äärimmilleen viedyssä itsekkyydessä on jäänyt hyödyntämättä. Hänen matkaansa huipulle tai pysmiseen siellä on muiden perheenjäsenten ja vanhempien pönkitettävä luopumalla omista toiveistaan tai tavoitteistaan. Kaikkien on panostettava kaikki huipun hyväksi. Lääketieteen kehittymistä urheilu on auttanut. Kun EM-kisoissa kymmenenneksi sijoittuvan jalka niukahtaa, maan parhaat kirurgit ovat skalpit tanassa odottamassa valmiina, kun tämä sankari lennätetään pikavauhtia kotiin. Siskoni kärvisteli pitkästi yli puoli vuotta kipuineen lonkkaleikkausjonossa. Kaksi kertaa työpaikalle joutuivat soittamaan ambulanssin, kun jalka napsahti niin jumiin, että ei pystynyt liikkumaan eteen eikä taakse. Mutta oma syynsä, miksi ei ollut huippu-urheilija. Yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa nämä huiput ovat korvaamattomia. Heitähän on ollut ja on edelleen lukuisia kansanedustajina, jopa ministerinä. Useimmat eivät häiritse Eduskunnan työskentelyä aloitteillaan eikä puheenvuoroillaan suuressa salissa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Olisiko Perkolla esimerkkejä kestävästä urheiluteollisuudesta? Itselle ei tule mieleen muuta kuin kuntourheilua tukeva infrastruktuuri ja siinä tarvitut välineet.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Täällä oli keskustelu huippu-urheiluteknologiasta joitain vuosia sitten. Jäähallin sisällä on rata juoksijoita varten. Mutta suora on lyhyt ja kurvi tiukka niin kurveihin olisi pitänyt laitta kallistettavat kurvit, että juoksijat voivat juosta ne lujempaa. Ne olisi maksaneet 300 000e, kallistettavat kurvit. No ei tullut mutta näitä asioita ei varmaan ymmärrä jos ei harrasta sisäratajuoksua. Mut jos Suomalaiset osaisi kehittää maailman parhaat kallistetavat kurvit? No enpä tiedä, ei kyllä mitään hajua missä mennään.

    Perko

    Äkkiseltään , Suomalaisia esimerkkejä.
    – Suunto: Alun perin urheilukompassien valmistaja, nyt maailman johtavia älykellovalmistajia.
    – Exel Composites: Alun perin hiihtosauvojen valmistaja, nyt erikoismateriaalien asiantuntija mm. lääketieteessä ja ilmailussa.  Sotilas-käytössö  ollut monessa lennokissa joilla  ryssän panssareita hävitetään.   Älyvaatteita  ja  onkohan Goretex metsänviisaan  päällä suomalinen, en tiedä.

    Nostokoukku

    Gore-tex kalvon keksi yhdysvaltalainen insinööri Robert W. Gore 1969.

    Reima Muristo

    Suunto on kompassien ja sukellusvarusteiden valmistajana pidemmältä ajalta tunnetumpi.

    Exel, Explosive Electronics. Sähkönalli valmistaja alunperin….

    Rane2 alias Rauno Backdoor. Persujen eheytys kurssien lopputulos.

    .

    Reima Muristo on tunnetumpi Teppo Tulppu nimellä  Disney hahmo

    Akun naapuri

    Tolopainen Tolopainen

    Se ei tietenkään pidä paikkaansa, että Suomen talous ei kasvaisi. Se kasvaa, mutta hyvin hitaasti. Jos vuodessa ammattiin valmistuu 40000 ja eläköityy 80000 miten tällä yhtälöllä saisi aikaan nopeaa talouskasvua, ei sellaista hallitusta koskaan tulekaan. Suomi on näivetystautinen.

    Konkkien lukumäärä täällä kasvaa.

    pihkatappi pihkatappi

    Yhtälöön tarvitaan lisää robotteja ja runsaasti tekoälyä. Yhtälöllä saataisiin nopeaa talouskasvua, jos kehitetty teknologia olisi jollakin toimialalla heti menestys kansainvälisillä markkinoilla. En usko tähän menestykseen, mutta vastasin retooriseen kysymykseen.

Esillä 10 vastausta, 1,761 - 1,770 (kaikkiaan 3,544)