Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 1,771 - 1,780 (kaikkiaan 1,800)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • pihkatappi pihkatappi

    Yhtälöön tarvitaan lisää robotteja ja runsaasti tekoälyä. Yhtälöllä saataisiin nopeaa talouskasvua, jos kehitetty teknologia olisi jollakin toimialalla heti menestys kansainvälisillä markkinoilla. En usko tähän menestykseen, mutta vastasin retooriseen kysymykseen.

    Perko

    Monet urheilun harjoitusringit ja joukkueet vahvistavat taitojaan vuodesta toiseen. Jos samalla Juha Tammisen intensiteetillä, nopeudella ja katse kiekossa  kohti maaliin kehitettäisiin uusia innovaatioita, oppisimme maailman mestareiksi luomaan uutta tuotantoa.  Ukrainan dronet uudistuvat  joka kolmaskuukausi. … Pois Itä-saksalaisuudesta ohjaten tuottavaan, kohtuullisen liikunnan lisäksi voitaisiin loistaa monella alueella – ei vain jääkiekossa, Nokiassa, pelituotannossa tai oopperan—-  laulussa ja johtamisessa joka on muuten mainio näyttö miten opetus toimii.

    Mitä jos puolet urheilujoukkueista kokeilisi treenata päätään ”pakaralihasten” sijaan? Heillähän on valmiit seurantajärjestelmät, akatemiat ja jopa ”hypothesit” –!

    Apli

    Kela väitti, että opiskelijat eivät ymmärrä vastuuta lainastaan – opiskelijat suuttuivat | Kotimaa | Yle

    Opintolainat kaatuu yhä useimmin Kelan maksettaviksi, opiskelijatkaan ei tajua että lainat pitää maksaa takaisin.. Pitäisikö Kelan lainantakaus lopettaa?

    Nostokoukku

    Tolopainen. Entäpä jos niistä eläköityvistä kolme neljäsosaa onkin mainitsemisiasi turhia virkamiehiä, lääkäreitä ja kahvilla istuvia sairaanhoitajia? Eikös silloin Suomi ole oikealla tiellä? Tietenkin heille on eläkkeet maksettava, mutta eiväthän he ole työssä ollessakaan saaneet mitään aikaan. Eläkkeisiin vain tarvittaisiin reilu lasku ja reipas veronkorotus.

    Apli

    Se ei tietenkään pidä paikkaansa, että Suomen talous ei kasvaisi. Se kasvaa, mutta hyvin hitaasti. Jos vuodessa ammattiin valmistuu 40000 ja eläköityy 80000 miten tällä yhtälöllä saisi aikaan nopeaa talouskasvua, ei sellaista hallitusta koskaan tulekaan. Suomi on näivetystautinen.

    Konkkien lukumäärä täällä kasvaa.

    Tämän takia eläkeikä nousee jatkuvasti, ihmisten on oltava pidempään töissä, ja nykyisessä taloustilanteessa myös edessä voi olla eläkkeiden verotuksen kiristys..

    Tolopainen Tolopainen

    Tietenkin tuon veronmaksajien jatkuva väheneminen pitäisi alkaa ottaa huomioon myös valtion budjetissa. Jos palautetaan budjetin loppusumma sille tasolle, mitä se oli vaikka viisi vuotta sitten, veroja voitaisiin laskea.                             Väestön väheneminen ei mitenkään näy kuntien virkamiesten määrässä eikä palkoissa. Kuntien budjeteista lähti 60% pois kun sotealueet perustettiin. Ei näy mitenkään kunnanjohtajien palkoissa.

    Valtion budjetti oli 2020 57.7mrd€ tänä vuonna 88.8mrd€. Miten voidaan kuvitella, että tällainen menojen kasvu voitaisiin rahoittaa veroilla, järkyttävää julkisen talouden ryöstöä. Marin hallitus oli aivan mielipuoli eikä Orpon Purran tekele kykene minkäänlaisiin menojen vähennyksiä, menoja vain lisätään miljardeja.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei pidä lopettaa lainan takausta koska se johtaisi siihen että vain rikkaiden lapsilla olisi mahdollisuus opiskella. Opintolainaa otetaan nykyään aika vähän: suurin osa sinnittelee opintotuella ja tekee töitä. Valtiolla on myös mahdollisuus periä kuluja myöhemmin takaisin opiskelijan työllistyessä.

    Väestönkasvua tulee, mutta valtaosin maahanmuutosta. Tulijoita kannattaa valikoida.

    Perko

    ”Vanhat puolueet” kuten eräs poliitikko sanoi, ja konkka yritykset ovat aikansaeläneitä eivät ainakaan tekijöiden puutteesta ole hapettomia.   Tarvitaan sitä aiempaa nopeampaa tuotannon vaihtumista  tai  ”vihollinen ”vie kaupat!   Ajatus ja koulutus  laahaa jäljessä . Vanahalla opilla ” kolme tainta kaadetun tilalle” on tuho edessä.

    Tulijoita kannattaa valikoida.  Palkattomilla tulijoilla ei maatamme pelasteta sitähän hallitus hakee. Metsät vilisee  heitä eikä siihen saa puuttua.   Urakka hinnat ovat niin alhaiset ettei niillä voi ostaa eväitä tekijöille.

    Tolopainen Tolopainen

    Valtion menoja on kasvatettu viidessä vuodessa lähes 50% ja sitten ihmetellään, miten velan kasvu ei taitu. Suomi rahoittaa velalla valtion menoja suhteellisesti enemmän kuin mikään maa Euroopassa. Tämä on mahdollista, koska olemme pieni talous ja seteleitä on painettu paljon ylimäärin.

    Perko

    Johtohenkilöillä  on erilainen matematiikka.  Suomeen on kai suunnitelleet  Trump- pilaista 400% pudotusta!

    Tiellä istualtaan meluten,  johto pohtii onko soissa vettä nostettava vai laskettava  montako puuta  on hyvä?  Mitään tuottoa luovaa ajatusta  ei ole mistään kapinasta syntynyt!

Esillä 10 vastausta, 1,771 - 1,780 (kaikkiaan 1,800)