Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 1,781 - 1,790 (kaikkiaan 1,800)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Nostokoukku

    Onko Luken ja Metsäkeskuksen väkikin alkanut kapinoimaan istuskelemalla tiellä? Eikös nämä tahot pohdiskele ja neuvo vesien liikkeistä ja puiden määrästä? En ole kuullutkaan näin yllättävästä vedosta.

    Perko

    Tunnen henkilöitä joilla on jatkuvasti tehtävää eikä he toimi alipalkalla. Osaavaa tekijää kutsutaan kun on tarpeen ratkaista ongelma. Uutisissa on ollut istujat kuvissa ja samoin siellä lukevat työhakijoiden hakemuksia läjäpäin. Miten nämä voi korjata?

    Visakallo Visakallo

    Suomi on ajanut omaa talouttaan alas omin syin, mutta myös EU on ollut siinä suuressa roolissa. Yksi esimerkki tulee Porista, jossa Sampon tehtaalla leikkuupuimureiden menekki on nyt ennätyksellisen alhaalla. EU ajaa omaa maatalouttaan alas ennallistamis-, ym. ympäristövaatimuksillaan. Täällä Suomessa mm. aiotaan vesittää turvepeltojen viljely. Huomionarvoista on, että samaan aikaan sellaiset öljymaat, kuten Algeria ja Kazakstan lisäävät erittäin voimakkaasti maataloustuotantoaan ja hankkien uutta konekantaa.

    Apli

    Suomessa pitäisi olla tasavero, ja se pitäisi koskea kaikkia, täällä esim yleishyödylliset säätiöt ei maksa veroja ollenkaan.. Lisäksi nykyinen progressiivinen verotus on ns kateusvero, mitä enemmän tienaat sitä enemmän maksat veroja. Ylimääräisen tienaaminen on monesti tehty kannattamattomaksi verotuksella. Ja yrityksillä kun alkaa mennä tarpeeksi hyvin ja niiden omistajilla ne verotetaan hengiltä johtaa siihen että yritys kannattaa myydä ja yleensä se myydään ulkomaille.

    MTK-johtajapestiä hamuava Anne Kalmari suuntaisi tuet aktiiviviljelijöille ja jättäisi monet ilman – Metsä – Maaseudun Tulevaisuus

    Toivottovasti valitaan MTK puheenjohtaja ja tukia saa vaan aktiiviviljelijät eikä horsman kasvattajat.

    Rukopiikki

    Valtio haluaa nostaa koulutustasoa mutta nyt on jo korkeakoulutettuja ennätysmäärin työttömänä. Jos valtio haluaa että nuoret opiskelee työpaikoista huolimatta niin se on myös valtion parannettava opiskelijoiden tukia. Ei kukaan ala velaksi lukemaan jos työttömyys uhkaa. Minun mielestä on paremminkin ylikoulutusongelma. Moneen hommaan riittää vähäisempikin opiskelu.

    Metsässä on ongelma että koko hommaa ei ole saatu koneellistettua, niinkuin maataloudessa. Ei maataloudessakaan mitään tulisi jos tarvisi jalkamiehiä pelloille pyörimään viikatteiden ja rimmereiden kanssa ja käsin taimia istuttelemaan.

    Perko

    Toivottovasti valitaan MTK puheenjohtaja ja tukia saa vaan aktiiviviljelijät eikä horsman kasvattajat.

    Mutta ”horsmankasvattaja”  voi olla enemmän aktiivinen kuin ns tehovelkainen paimen. Miten  se haittaa muita kamppailussa  jos joku toteuttaa erikoistuotantoa.

    Raipe52 Raipe52

    Suomessa  koulutuspolitiikan ongelma on se että koulutetaan liikaa humanisteja joiden  työllistyminen vaikeaan ja tutkinto ei tarjoa valmiutta mihinkään työhön.

    käpysonni käpysonni

    Humanistiselta puolelta valmistutaan ammatteihin, joissa palkka maksetaan veroista. Se on ongelma. Yksityinen sektori työllistää hyvin vähän humanistisen koulutuksen saaneita.

    Itämaan ihme Itämaan ihme

    Koulutus on toki hyvästä, mutta Suomessa ainakin sen arvostus on mennyt vähän ylihilseen.

    Ihan perushommiin ei palkata henkilöä, ellei ole käyty AMK:ta, erikoistuttu ja siihen päälle vielä suoritettu kursseja X.

    Koomisimmat tapaukset mitä tiedän vaikkapa tältä meidän metsäpuolelta. 20 vuotta metsäpalveluyrittäjänä ei kelvannut puunostajaksi, kun ei ole käyty metsäinssin koulua amkissa.

     

     

    konstapylkkerö2

    Metsäpalveluyrityksiä on monenlaisia . Oliko ehkä peruskoulupohjalta ollut raivaussahahommissa yms.

Esillä 10 vastausta, 1,781 - 1,790 (kaikkiaan 1,800)