Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 1,811 - 1,820 (kaikkiaan 3,544)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Visakallo Visakallo

    Alkaa demareillakin jo hermo kiristyä, kun pitäisi päästä tulevaa hallitusta johtamaan, mutta käytettävät lääkkeet ovatkin vielä vahvempia kuin Purralla. Muistuu elävästi mieleen Lipposen ajat, kun omaa väkeä piti laittaa ruotuun isolla vesipallo-uimarin kädellä.

    Nostokoukku

    Ja isoja pyssykauppoja on vain tehtävä vaikka rahaa ei niihin ole. Turha vollottaa köyhyyttä, jos niihin raha riittää.

    käpysonni käpysonni

    Datakeskusinvestointeihin suhtaudutaan yllättävän kriittisesti.

    Kuitenkin, Suomi köyhtyy ja kuihtuu. Tässä tilanteessa meillä ei yksinkertaisesti ole varaa olla nirso ja valikoiva minkäänlaisten investointien suhteen, vaan kaikki on toivotettava tervetulleiksi, oli ne ulkomaisia tai kotimaisia investointeja.

    Metsuri motokuski

    Juuri näin.

    Visakallo Visakallo

    Siinä vain tahtoo helposti käydä niin, jos alkaa hollituvaksi, joutuu sen hollituvan siivoamaankin. Jopa samat ihmiset, jotka ovat aikaisemmin kovin sanoin arvostelleet teollisuushallien tekoa ja muutakin rakentamista kuntiin, ovatkin nyt aivan päinvastaista mieltä. Mikä on tämän muutoksen aiheuttanut? Kyllähän rakentaa pitää ja maailman mennä eteenpäin, mutta ei nyt sentään aivan avoimin ovin.

    Apli

    Pessimisti ei pety sanotaan, en usko että nyky konsteilla saadaan aikaan talouskasvua seuraavinakaan vuosina, syitä on monia, yksi on valtion raju lisä velkaantuminen mikä syö varat elvytykseen, esim teiden kunnossapitoon ja ratahankkeisiin yms.. Toinen syy on väestön ikä rakenne, se tarkoittaa sosiaalimenojen rajua kasvua, asuntojen tarpeen vähenemistä, yksityisen kulutuksen laskua. Lisäksi velan kasvun määrä tarkoittaa verojen korotuksia ja rajua säästökuuria mikä lisää työttömyyttä ja sitä kautta syö ihmisten mahdollisuutta kuluttaa..

    Rane2

    Toisessa ketjussa oli keskustelua tästä ”ei polteta tulevaisuutta”-kampanjasta ja huomasin että olin väärässä siinä että siinä kerättäisiin rahaa.Siitä taas heräsi kysymys mitkä tahot rahoittavat metsätalouden vastaista kampanjaa niin reilusti ettei minkäänlaista rahan kerjäystä tarvita.

    Ja näyttäisi siltä että kampanjan rahoittaa semmoinen järjestöjen yhteenliittymä kuin NGOs.Mikä on mielenkiintoista koska NGO:hin kuuluu mm.Suomen pakolaisapu,Busines Finland ja Yle jotka kaikki saavat rahoituksensa valtion budjetista.Eli ”ei polteta tulevaisuutta” on valtion rahoittama kampanja…

    List of organisations and NGOs – Social Exclusion Master’s Programme

    MaalaisSeppo

    Yksi kosti on hallituksen toimesta tulossa eli työntekijöiden irtisanomisen helpottaminen. Erityisesti esillä on ollut, että tällä toimenpiteellä voidaan madaltaa työllistämiskynnystä etenkin pienissä yrityksissä.

    Ja höpön höpön. Pienet yrityksethän toimivat lähes kokonaan kotimarkkinoilla, jotka eivät voi kasvaa, ellei viennin kautta tule lisää rahaa kansantalouteen. Jos esim parturiliike A hieman kasvaa, niin parturiliike B sitten taantuu. Voihan tämä peliliike lisätä hieman kotimarkkinayritysten työn tuottavuutta, kun työntekilöiden pelko irtisanomisesta lisääntyy. Selkosuomeksi sanottuna vähentää työllisyyttä ainakin lyhyellä tähtäimellä. Pitkässä juoksussa parantaa vientiyritysten kilpailuasemaa työvoimasta, kun kotimarkkinayritysten työvoiman tarve alenee.

    Rane2

    Metsätalouden vastainen kampanjointi siis koetaan niin tärkeäksi että jopa Punainen risti osallistuu…

    Mihin Suomen Punainen Risti tarvitsee omaisuutta? – Punainen Risti

    Raipe52 Raipe52

    Rane. Olisiko syytä vähentää verorahojen jakoa Ylelle ym. muille jotka käyttävät rahaa politikointiin mutta vain osaa kansaa tukien?

Esillä 10 vastausta, 1,811 - 1,820 (kaikkiaan 3,544)