Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 1,831 - 1,840 (kaikkiaan 1,954)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Metsuri motokuski

    Ei todellakaan paperimiehet eikä puunhinta yksinään kaada tehtaita. Kyllä se on monen asian summa. Paperin kulutus vain vähenee koko maailmassa eikä tehtaita tarvita niin paljoa. Suhdanne sen tehtaan lopettaa.

    Nostokoukku

    Paperimiesten osuudesta lamaan oli enemmistöllä hyvin selkeä näkemys. Tukin sahaus ei ole jalostusta. Se on vain puun pilkkomista.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Siis mihin lamaan, tähän nykyiseenkö? Tuskinpa, mihinkään lamaan.

    Nostokoukku

    Kaikkiin lamoihin he ovat olleet avainasemassa. Kurki antaa pian tarkemman tyhjentävän vastauksen. Hän on entisenä beljakovilaisena perillä asioista. Tarina tulee alkamaan näin: Ammattiyhdistysliike on vuosikymmenten aikana tehtaillut miljoonia…… jne.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Joko tästä lähtee Suomi nousuun?

    Kotkaan on suunnitteilla suuri e-metaanilaitos. Suomalainen Arctic Sisu Corporation aikoo rakentaa laitoksen Kotkassa toimivan Kotkamillsin sellu- ja kartonkitehtaan tehdasalueelle. E-metaanilaitos käyttäisi raaka-aineena Kotkamillsin sellutehtaan savupäästöistä saatavaa biopohjaista hiilidioksidia. E-metaania valmistetaan sekoittamalla biohiilidioksidia yhteen uusiutuvalla sähköllä tuotetun vedyn kanssa.

    – Tästä tulee Euroopan ensimmäinen hanke, jossa hyödynnetään selluntuotannosta syntyvää hiilidioksidia e-metaanin raaka-aineena, Arctic Sisu Corporationin toimitusjohtaja Jonne Pöyhtäri kertoo.

    Yritys aikoo rakentaa Kotkamillsin tehdasalueelle hiilidioksidin talteenottolaitoksen ja vedyn valmistukseen tarkoitetun elektrolyyserilaitoksen.

    Samankaltaltaisia e-metaanihankkeita on suunnitteilla myös ainakin Imatralla, Tampereella ja Porissa.

    https://yle.fi/a/74-20168297

    Visakallo Visakallo

    Keski-Suomen hyvinvointialue joutuu Lapin ja Itä-Uusimaan kanssa arviointimenettelyyn. Koska meillä ei ole maakuntaveroa, ainoa keino on supistaa palveluita entisestään, ja viimekädessä yhdistää Keski-Suomi johonkin toiseen, tai jakaa osiksi ja liittää ne useampaan hyvinvointialueeseen. Siinä tapauksessa palattaisiin tavallaan takaisin siihen mistä lähdettiin. Keski-Suomen lääni perustettiin 1960. Aikaisemmin sen alue kuului Vaasan, Hämeen, Mikkelin ja Kuopion lääneihin.

    Raipe52 Raipe52

    Yrityselämässä nämä hoidettaisiin johdon vaihdolla. Siitähän tässä on suurelta osin kysymys. Jos aina vain annetaan lisää rahaa ei johtaminen vaadi mitään osaamista. Siihen pystyisi kuka tahansa jopa kaupan kassa.

    Apli

    Kolmea isoa ongelmaa on 1 se että talouskasvua ei ole ollut todella pitkään aikaan ja eikä sitä ole näköpiirissä, 2 väestön voimakas ikääntyminen ja sen haasteet ,3 Ukrainan sodan takia erittäin voimakkaasti kasvavat puolustusmenot johon tällä maalla ei ole varaa mutta toki pakko ne tehdä. Näiden kolmen asian takia valtion menot ja velkaantuminen kasvaa erittäin paljon, joudutaan väkisin tekemään lisää leikkauksia ja verojen korotuksia joka vuosi ja jokainen seuraava hallituskin, ei käy kateeksi poliitikkoja.. Kun suomesta on puhuttu pohjoismaisena hyvinvointivaltiona voi puhe siitä hiipua melko nopeasti seuraavina vuosina, on aivan selvää että suomessa ei ole varaa nykyiseen elintasoon joka yhä enemmän rahoitetaan ei omilla rahoilla vaan muiden rahoilla.

    Nostokoukku

    Korjaus edelliseen tekstiin: Natoon liittymisen takia kasvavat puolustusmenot, johon tällä maalla ei ole varaa, mutta on pakko tehdä.

    narisija

    Natoon liittymisen ei pitänyt kasvattaa puolustusmenoja, näin kansalle kerrottiin,  mutta nyt niitä on pakko kasvattaa, miten tässä näin kävi.

    Talouden nousu ilman Venäjän kauppaa on utopiaa, ja siksi jää, valitettavasti, mutta senkin me onnistuimme tuhoamaan ihan itse.

Esillä 10 vastausta, 1,831 - 1,840 (kaikkiaan 1,954)