Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 1,841 - 1,850 (kaikkiaan 1,954)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Visakallo Visakallo

    Kelan kautta kiertää jo 18 miljardia euroa vuodessa, eli se tekee jo lähes 3300 euroa/jokainen suomalainen/vuosi. Suurin osa on aivan välttämätöntä menoa, mutta osa ei.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Työterveys pitäisi jättää yritysten maksettavaksi. Yksityisestä terveydenhoidosta myös pois korvaukset. Miksi Kela osallistuu niihin? Samoiten lapsilisät tulosidonnaisiksi sosiaalituiksi.

    Visakallo Visakallo

    Eipä tarvitse ihmetellä hermoilua demareiden sisällä:

    STT: EU:n uudistetut finanssipoliittiset säännöt edellyttävät Suomelta ensi vaalikaudella jopa 6–10 miljardin euron sopeutuksia. Seuraava hallitus joutuu etsimään leikkauksia, veronkiristyksiä ja kasvutoimia samassa mittakaavassa kuin nykyinen hallitus.

    Nostokoukku

    Ei ole suuri urakka. Pyssykaupat vain jäihin kunnes saadaan talouteen vähän tolkkua.

    Visakallo Visakallo

    Luulisihan tuon talouden jo vähitellen nousevan, kun noita uutisia kuuntelee. Siellä kun alkaa viisi miljardia olla jo se pienin euromäärä, mitä tarvitaan milloin mihinkin investointeihin, on ne sitten pyssyjä, sähköverkkoja, vetyputkia, tai niitä kapeampia rautateitä! Kumipyöräteiden uusimisista eivät paljoakaan puhu, vaikka niille se kahdeksan miljardia euroa joka vuosi liikenteeltä kerätään.

    Raipe52 Raipe52

    Narisija Venäkön agressiivisuus naapureita kohtaan on syy miksi liityttiin Natoon tai miksi joudumme varustautuman. Tuskin meistä moni haluaa elää kuten Valko-Venäjällä Venäjän nöyränä apurina jossa kansalla ei ole mitään  oikeuksia.

    konstapylkkerö2

    Eihän tällä palstallakaan ole kuin n.3 höynäytettyä venäjän ihannoijaa. Muilla on silmät avoinna .

    Nostokoukku

    Tämän palstan sotilasasiantuntijat ovat jo pari vuotta todistaneet, että Venäjästä ei ole enää mitään uhkaa. Sieltä on loppuneet miehet, aseet, ammukset, polttoaineet, ruoka ja rahat. Kuinka tällainen valtio voi olla uhka kenellekkään? Miten joku voi perustella valtavia asehankintoja tällaisen tyhjäksi kalutun valtion uhalla? Taitaa ollakin peitetarina varustautumiselle. Ehkä Naton Eurooppa-osasto haluaakin varustautua Naton Ameriikka-osaston hyökkäystä vastaan. Sillähän on ollut pyrkimyksiä valloittaa uusia alueita Tanskalta, Suomelta ja Ukrainalta joka on pian Eu:n jäsen.

    Visakallo Visakallo

    Yhdestä asiasta grönlantilaisten kannattaa olla herra Trumpille kiitollisia. Ennen oli melko turha pyytää Kööpenhaminasta yhtään mitään, saivat vastauksena vain jatkuvaa säästölinjaa, mutta nyt sieltä ravaa isoa rouvaa ja herraa kyselemässä, että tarvitsetteko jotakin, rahaa on!

    narisija

    No miten on raipet, pylkkeröt ja kaltaisensa, elettiinkö Suomessa 1990 – 2014 välisenä aikana kuin Valko-Venäjällä ja vuosikymmeniä ennen sitä? Kysykää itseltännä jos kykenette, se voi onnistua jopa noinkin aivopestyillä, kun avaa silmänsä.

    Suomen talous tuskin nykyisellä sotapolitiikalla lähtee kasvuun, ainakaan riittävän voimakkaaseen, ettei vähäosaimman kansanosan kurjistuminen jatku. Tuhottiin biljoonien eurojen paikka  EU:n liittymisellä ja sen jälkeisellä politiikalla.

    No, vuosikymmen rakennettiin aktiivisesti Venäjästä vihollista ja saatiin se mitä rakennettiin, mutta eipä hätää, valtakunnassa kaikki hyvin. Vai onko, telkkarissa muuan ”asiantuntija” sanoi, ettei viitsi edes ajatella, ettei Suomi olisi natossa.

Esillä 10 vastausta, 1,841 - 1,850 (kaikkiaan 1,954)