Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 1,861 - 1,870 (kaikkiaan 1,915)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Nostokoukku

    Luulempa, että Ukrainalaiset vierastavat puutaloja. Ovat aina olleet betonikansaa. Puukerrostalojenkin laajempi rakentamienkin on ollut täälläkin nihkeää. Ukrainalaiset eivät varmaankaan osaa asua omakotitaloissa. Ovat aina asuneet valittavissa kerrostaloissa, ainakin kaupungeissa.

    käpysonni käpysonni

    Ei Ukrainassa, Iranissa, Gazassa eikä Israelissa mitään puutaloja tosiaankaan rakenneta. Ei lisää nämä sodat puun kysyntää.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Neuvostoaikana suosittiin varmaan kerrostaloja, joten Ukrainasta puuttuu pientaloperinne. Ei kuitenkaan mahdotonta myydä puutaloja (omakoti-, erillis-, rivi- luhti-, ja kerrostalot 3-5 kerrosta), jos ne markkinoidaan vihreänä (rakentamisen päästöt ja hiilen varastointi), arvokkaana, viihtyisänä ja terveellisenä vaihtoehtona. Toisaalta pilvenpiirtäjätkin voidaan nähdä ja markkinoida edistyksellisyyden ja moderniuden merkkinä.

    Nostokoukku

    Kun sota joskus Ukrainassa loppuu, asuinkiinteistöjen vihreys tuskin on päällimmäinen myyntivaltti.

    Perko

    TV-jutussa kerrottiin sotakorvauksista, ja mieleeni jäi erityisesti puolalaisten ylistys suomalaisille puutaloille. Neuvostoliitolle 1950-luvuilla toimitetut Parikkalan talot päätyivätkin Puolaan, jossa niitä arvostetaan yhä erityisen laadukkaina. Suomalaiset rakennukset olivat niin kestäviä ja hyvin eristettyjä, että ne ovat säilyneet Puolassa jopa paremmassa kunnossa kuin moni paikallinen vastaava. Parikkalassa on museoituna ainakin yksi silloisia ”vientitaloja”.   Talomessut seuraavaksi Ukrainaan!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei ehkä olekaan vihreys paras myyntivaltti, mutta jotain pitää keksiä, kun suomalaiset puutalot – eivätkä meidän rakennusfirmat ylipäätään – ole markkinoiden halvin vaihtoehto Ukrainassa.

    Perko

    Yhteistyössä olisi kyse enemmän kuin vain puun viennistä – se voisi olla osa Suomen konkreettista avustusta Ukrainan uudelleenrakentamisessa. Jos suomalaiset puuntuottajat, rakennusyritykset ja suunnittelijat löytävät yhteisen kielen ukrainalaisten kumppanien kanssa, voitaisiin luoda kestäviä ja kauniita asumisratkaisuja, jotka kunnioittavat paikallista kulttuuria.

    Visakallo Visakallo

    Suomesta on tullut puurakentamisen suhteen lähinnä vain raaka-aineen kasvattaja. Baltian maat tekevät puurakennukset mm. suomalaisesta puutavarasta. Valmiit puuelementit jatkavat matkaansa Saksaan, Hollantiin, Tanskaan, Ruotsiin, Norjaan, Ranskaan, Espanjaan, jne. – tai takaisinpäin tänne Suomeen! Jos ostat vaikka jonkun koottavan piharakennuksen, paketissa lukee useimmiten Made in Lithuania.

    Raipe52 Raipe52

    Tuleeko Suomessa  paremmin toimeen avustuksia nostamalla kun rakentamalla hirsitaloa. Tuntuu siltä. Muukin teollisuus valunut vähitellen pois täältä ulkomaille jopa maihin jossa palkkataso selvästi Suomea korkeampi.

    Visakallo Visakallo

    Esim. Supercellin 8-kerroksisen puisen pääkonttorin Helsingin Jätkäsaaressa kaikki ulospäin näkyvät puuelementit on valmistettu Virossa.

Esillä 10 vastausta, 1,861 - 1,870 (kaikkiaan 1,915)