Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 1,871 - 1,880 (kaikkiaan 1,908)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • käpysonni käpysonni

    Vasemmiston syytä on että Suomessa ei mikään kannata eikä mitään enää osata. Kun on helpompaa elellä tukien varassa niin  ei viitsitä kehittää osaamista. Ammattitaito oli ennen asia josta oltiin ylpeitä. Nykyään ylpeillään taidolla hakea erilaisia tukia Kelalta.

    Onhan tuo pöyristyttävää ja hävettävää  että näin metsäisessä maassa ei puusta osata jalostaa muuta kuin sellua, paperia ja  kartonkia.

     

     

    Nostokoukku

    Hirsitalon rakentaminen on kallista touhua, jos sitä ei kukaan osta. Nyt taitaa olla hirsitalon ostajat Suomessa aika vähissä. Eikö Raipe ole seurannut palstan keskustelua? Kyllä täällä on todettu useassa yhteydessä, että palkkataso on Suomessa maailman korkein ja talousahdinko on palkkojen aiheuttamaa. Turha on ihmetellä tämän aamun metsäteollisuuden osakekurssien laskua. Ei siihen ole syyllisiä euron kurssi, öljyn kallistuminen, sellun menekin hiljentyminen, eikä paperin käytön vuosia jatkunut hiipuminen, puhumattakaan epävarmasta maailmantilanteesta. Kyllä kurssit reagoivat nopeammin palkkaratkaisuihin ja etenkin jos joku ahtaaja on katsonut altakulmain.

    Nostokoukku

    Helsingin pääkonttorin ulkoiset puuelementit ovatkin ainoa mikä on puuta. Runko näissä ”puutaloissa” on yleensä vankkaa terästä.

    käpysonni käpysonni

    Kun palkkataso on korkea, pitäisi työn laatukin olla korkealla, mutta kun ei ole.

    Autokorjaamoissa tuntiveloitus on jo lähellä satasta, mutta  silti on tässä viime aikoina tullut sanomista heille huolto- ja korjustöiden laadusta. Samoin kun olen teettänyt remontteja, niin kirves- putki-  ja sähkömiesten työn jäljissä on ollut huomauttamista. Kyllä niitä saa tosissaan vahtia, etteivät tee sutta ja sekundaa.

     

    Nostokoukku

    Sekin pitää muistaa, että kaikilla käpysonnin luettelemilla ammattiryhmillä on aina sellaisiakin asiakkaita, että työtä on mahdoton tehdä niin, että ei tule huomautettavaa.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Suomen palkkataso on kehitysmaiden tasolla. Ostovoimamme on vain heikko johtuen rikkaiden vero-alesta. Veronkevennykset pitää aina tehdä pienituloisille, koska se menee kaikki kulutukseen, se työllistää ja tuo verotuloja valtiolle.

    konstapylkkerö2

    Istutus -ja raivaustyöt metsissä tekee nykyään yleensä ulkomaalaiset. Ehkä kotimainen työ on jo liian kallista. Tai sitten ei enää ole kotimaisia tekijöitä tarpeeksi.

    Autokorjaamojen hinnat on ihan huipussa myös. Pikku hommat kustantaa satasia , ennen sai saman homman teetettyjä kympeillä.

    Metsuri motokuski

    Semmoinenko se Kallen palkkataso ollut. Ei ihme jos haikailee venäläisten työläisten palkkatason perään.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Autokorjaamojen hinnat on ihan huipussa myös. Pikku hommat kustantaa satasia , ennen sai saman homman teetettyjä kympeillä.

    Merkkiliikkeiden autokorjaamot elättävät organisaatioissa paljon muitakin kuin asentajan. ”Pärnäsen” korjaamoilla tehdään edelleen korjauksia kohtuu hintaan ja vieläpä paremmin. Sellainen pitää vain löytää.

    konstapylkkerö2

    Paskanmarjat. Pärnäsen korjaamot on mennyttä aikaa. Pikkupajatkin on nostaneet hintoja siinä kuin merkkikorjaamotkin.

Esillä 10 vastausta, 1,871 - 1,880 (kaikkiaan 1,908)