Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 1,881 - 1,890 (kaikkiaan 1,908)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • narisija

    Ei Suomi pysty mailmalla kilpailemaan hinnalla eikä laadulla muussa kuin kemiallisessa metsäteollisuudessa ja eräiltä osin myös mekaanisella puolella, sekä osa konepajoista, se on valitettava tosiasia. Esim. elintarviketeollisuudella oli työn ja tuskan takana päästä  Kiinan markkinoille, jonne useat keskieuroopan maat ovat olleet isoja viejiä, jotkut jo vuosikymmeniä. Alan teollisuus ei yksikertaisesti täyttänyt Kiinan vaatimuksia kotimaisesta hehkutuksesta huolimatta.

    Tuli aktiiviaikana joskus mieleen vitsi insinöörin aivojen koosta, kun suunnitelmiaan setvi. Ovat kuulemma herneen kokoiset, syystä että alkoholi turvottanut, ehkä liian useissa tapauksissa onkin totta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Eläinlääkärin hinta koiran ärtyneen silmän vaivaan oli mielestäni kohtuullinen: tunnin käynti jossa kolme osallista. Alussa ja lopussa vastaanottoapulainen, lääkärin puolen tunnin työ, hetken aikaa assistentti mukana). Työ ja lääkkeet yhteensä 170 euroa. Kontrollikäynti viikon päästä päälle.

    narisija

    Tänä päivänä taitaa suurin osa eläinlääkäreistä työskennellä pieneläinklikoilla. Veikkaisin ettei kovin monessa pienemmässä maalaiskunnassa edes ole eläinlääkäriä, eikä ihmisille toiminnassa olevaa terveysasemaa. Pari kertaa kisua käytettiin muuan vuosi sitten lääkärissä, taksa taisi olla ssmaa luokkaa kuin yksityisillä terveyasemilla.

    Nostokoukku

    Elinkeinoelämä ehdottaa  juhlapyhien siirtämistä viikonloppuihin. Perusteluna, että näin saataisiin katettua kasvavat puolustusmenot. Yrittäjät maksaisivat säästyneet palkkamenot ilmeisesti sotakassaan. Ei tarvitsisi järjestää kultakorujen julkista keräystä kuten ennenvanhaan. Sodan aikana kerättiin ihmisiltä kultakoruja kaikkiaan 1752 kiloa. Korut sulautettiin harvoiksi ja niillä oli tarkoitus valtion ostaa ilmapuolustusaseita. Kauppa ei kuitenkaan toteutunut. 36 kiloa kultaa toimitettiin kuriiripostina Ruotsiin ja niillä ostettiin elintarvikkeita. Mutta mihinkä katosi yli 1700 kiloa kultaa? Olikohan matkassa Konsta Pylkkäsen ihmettelemiä välikäsiä?

    narisija

    Tässäpä yksi tärkeimmistä Suomen talouden kasvun esteistä.

    ”meidän täytyy oppia ja opettaa muita vihaamaan venäläistä, niin syvästi ja sitkeästi, että sen vihan juuret eivät kuivu vielä kuolemassakaan”.

    Lainaus on teoksesta ”Vihan veljet ja kansallinen identiteetti”. Alun perin julkaistu propakantavihkosessa nimeltään ”Vihakin on voimaa” v. 1923

     

    Rukopiikki

    Amerikasta pukkaa tullia. Vaikka luultiin että sinne ne markkinat avautuu kun luovutettiin ilmaiseksi Suomen suvereniteetti. Ennen kun nuoleskeltiin itään, niin sieltä saatiin sentään jotain hyötyäkin kaupan muodossa.

    Outo suunnitelmatalous on tuo nato, kun vain tuhlatulla rahasummalla on väliä, eikä sillä mitä sillä rahalla saadaan. Köyhä maa on aina joutunut tekemään parempia hankintoja kuin muut maat ja käyttämään rahansa huolellisemmin. Aseteollisuudellehan tuossa vain rahaa pelataan. Suomella ei varaa tuommoiseen hulluuteen.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Huvittavaa tuo suomen hallituksen nuoleskentelu Natoa ja varsinkin Rumppia kohtaan. Onko se sitten nuoleskentelua vai pelkoa? Naton pomo Rutte tunnetaan kotimaassaan Pinokkiona. Heidän mukaan ei ole maailmassa olemassa miestä, joka puhuu enemmän kakkaa.

    konstapylkkerö2

    Siinä ne on väärässä ; kehveli puhuu vielä enemmän paskaa.

    Visakallo Visakallo

    Kauppalehti: Varsinkin pienten yritysten joukossa vaikeutena on, ettei pankista tahdo saada lainaa. Suomen yrityskenttää dominoi harvalukuinen suuryritysten joukko, ja pieniä yrityksiä on runsaasti. Yritysrakenteen tulisi uudistua ja keskivartalon vahvistua. Harva pieni yritys pystyy kuitenkaan kasvamaan ilman ulkopuolista rahoitusta.
    Suomen Yrittäjien tuoreessa kyselyssä yli 40 prosenttia yrityksistä sanoo, että rahoitusta kasvuun ei ole helppo saada. Esiin nousevat 1–4 hengen yritykset, joille se on erityisen vaikeaa. Ongelma ilmenee myös muissa kyselyissä.

    Rane2

    ”Lainaus on teoksesta ”Vihan veljet ja kansallinen identiteetti”. Alun perin julkaistu propakantavihkosessa nimeltään ”Vihakin on voimaa” v. 1923”

    Ilmeisesti narisija sattumalta selaili trollipajan taukohuoneen lehtipinoa ja tuommoinen artikkeli sattui silmään…

Esillä 10 vastausta, 1,881 - 1,890 (kaikkiaan 1,908)