Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 1,891 - 1,900 (kaikkiaan 1,909)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • MaalaisSeppo

    Pienet 1-4-hengen yritykset toimivat pääosin kotimarkkinoilla, jotka eivät juurikaan kasva, kun Valtio vähentää ulkomaisen rahan pumppaamista järjestelmään. Jos pankit helpottaisivat rahoitustaan pienille kotimarkkinayrityksille, kiristyisi ko yritysten keskinäinen kilpailu eli konkurssit lisääntyisivät ja pankkien rahoitusriskit.

    Kotimarkkinoilla ei tästä suosta nousta, joten hyvä, että edes pankit ovat tiukkana. Matkailuala on poikkeus, joten sen rahoituksen lisääminen pankkien taholta voisi olla järkevää.

    Visakallo Visakallo

    Maailma on siinä mielessä muuttunut, että myös vientiyritykset voivat olla hyvinkin pieniä. Tunnen itsekin muutamia tällaisia yrittäjiä. Pankit ovat nykyään jo niin suuria linnoituksia, että kyllä tuo yrittäjien kyselyn tulos on varmasti aivan totta.

    Rane2

    Matkailua Suomeen olisikin lisättävä.

    Matkustustase – MaRa ry

    MaalaisSeppo

    Toki pieniä yrityksiä toimii myös vientialalla ja toivottavasti enenevässä määrin. Mutta, kuten edellä totesin pääpaino on kotimarkkinoilla. Ja tällaisissa kyselyissä painopiste eli kotimarkkinoiden suuri osuus ratkaisee tuloksen.

    narisija

    Etelän lomalennot verolle, niin kotimaan matkailu lisääntyy.

    Nostokoukku

    Pankit eivät tarvitse enää yksityisiä ja pieniä yrityksiä riesakseen. Niillä riittää kyllä puuhaa harmaan talouden rahojen siirtelyssä. Eikös tästä Finanssivalvonta ole huomautuksia jakanutkin.

    konstapylkkerö2

    Pankit kompastuu lillukan varsiin, kun syynäävät piensijoittajien toimia ja rahavaroja turhan tarkkaan. Isot toimijat tekee ns. verosuunnittelua mutta pankit ja valtiokin valvoo vain piensijoittajien toimintaa.

    Rane2

    ”Jos pankit helpottaisivat rahoitustaan pienille kotimarkkinayrityksille, kiristyisi ko yritysten keskinäinen kilpailu eli konkurssit lisääntyisivät ja pankkien rahoitusriskit.”

    Toisaalta jos kotimarkkinoilla ei ole kilpailua niin yritysten toimintaa ei kehitetä ja toimintaan tulee ”löysyyttä” jonka asiakas maksaa.

    narisija

    Suomen työttömyysaste toukokuussa 10,5 % (ed. 10 %) – KL.

    Ei hyvää päivää.

    MaalaisSeppo

    En usko, että kotimarkkinoilla olisi kilpailupuutteen vuoksi ”löysyyttä”. Nyt pääpaino kilpailupaineesta tulee asiakkailta. Pankit voisivat tietysti tulla mukaan enemmän ja erotella omalla toiminnallaan jyvät akanoista. Jotkut yritykset poistuisivat näin markkinoilta pankkien toiminnan kautta. Pienyritysten koko voisi näin kasvaa. Mahdollisesti kilpailu asiakkaista vähenisi ja hinta nousisi. Kyllä pankit vaativat, että rahoituksen saaminen edellyttää yrityksen tulorahoitukselle merkittävää kasvua.

Esillä 10 vastausta, 1,891 - 1,900 (kaikkiaan 1,909)