Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 9 vastausta, 1,901 - 1,909 (kaikkiaan 1,909)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Perko

    Kapitalismin- ja kilpailujärjestelmään  kuuluu työttömyys myös  yrittämisen ”monimuotoisuus”  oikeustutkan katveessa.  Ulkomaanvelka kuittautuu parhaiten vientikaupalla maksaen ja hyvinvointi säilyy.  Tuskin vähenee naapurille tahkoa kiertäessä. Niin se  saattaa olla.

    Visakallo Visakallo

    Muistui hyvin mieleen kun pankki tivasi pari vuotta sitten, että millä päätöksellä ja milloin olen saanut yksityistiekunnan tilinkäyttöoikeuden heidän pankissaan?  No, olihan minulla toki tallessa pöytäkirja tiekunnan perustavasta kokouksesta vuodelta 1985. Vaihtoivat sen jälkeen tiekunnan tilin yritystiliksi ja palvelumaksut tietysti sen mukaisiksi. Kyllähän näin saadaan Suomi aivan varmasti nousuun!

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Pienyrittäjän on vaikea toimia, kun ihmisten ostovoima on niin huono. Teollisuus työllisti paljon välillisesti, mutta automatisoinnin myötä se on vähentynyt paljon, ja tekoäly tulee viemään paljon pankki-ja vakuutussektorilta töitä.

    Tapahtuuko paluu vanhaan eli yhteiskunnan elätettäviksi maaorjiksi eli maajusseiksi Ranen ja Kontanpyllerön tapaan.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Pankit käyttää yhteiskunnissa paljon valtaa, vaikka pyörittelevät muiden rahoja. Lainsäädäntö on myöntänyt tämän vallan heille. Usassa voi tehdä henkilökohtaisen konkurssin ilman 5-10 vuoden maksujärjestelyjä. Se kannustaa yrittämään.

    Suomi on köyhä maa ja vielä on hyvin muistissa 1990-luvun lama. Tämä estää täysin riskirahoittamisen.

    MaalaisSeppo

    Olisi mielenkiintoista tietää, miksi pankit ajoivat tiekunnat yritystilien piiriin ja paljonko Suomeen syntyi näin uusia ”yrityksiä”. Melkoinen nousu yritysten määrässä ja näin kai Suomi saatiin vähäksi aikaan näennäiseen nousuun.

    Tiekunnat joutuivat pankkien takia hommaamaan y-tunnukset. Nyt verottaja muistaa vuosittain verotuspäätöksellään, ettei ole verotettavaa tuloa. Turhaa paperinpyöritystä tämäkin.

    oksapuu

    Jotkut taloyhtiöt on alkaneet periä vastikkeita 6kk. välein. Palvelumaksuissa säästää, on vaan kallis mälli kerralla maksaa…

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Jotkut taloyhtiöt on alkaneet periä vastikkeita 6kk. välein. Palvelumaksuissa säästää, on vaan kallis mälli kerralla maksaa…

    Lisää maksu ongelmia takuu varmasti.

    Metsuri motokuski

    Kukahan tuon Kallen päähän on tänään järkeä tuonut. Nythän se suoltaa ihan järkeen käypää tekstiä.

    Ehkä ei se maanviljely Suomessa ole mikään tulevaisuuden laji kuitenkaan.  Ne sillä pärjää jotka jaksaa investoida ja tilakokoja kasvattaa. Meillä vaan nuo viljelykustannukset hehtaaria kohti on aika kalliit. Viljan viljely ei tahdo elättää ympärivuotisesti vaikka peltoa olisi 100 ha.

    Makarov

    Aika jänniä nuo pankin vaatimukset nykyään. Minulla oli 2014 kokouspöytäkirja jossa oli myönnetty minulle tilinkäyttöoikeus Otson lisäksi, no ei se pankille kelvannut vaan piti pitää uusi kokous jossa päätettiin sama asia. Otso hoiti tiliä niin ei tullut silloin käyttöoikeutta hommattua pankilta. No tästä on muutama vuosi ja samalla tietysti päätöksen tekee kun kokouksia pitää mutta kuitenkin hankaloitti tien asioiden hoitoa kun tietä olisi pitänyt lanata ja tienvarsia niittää.

    Nyt uusimman metsätilakaupan myötä kun lainaa otin niin pitäisi kuulemma ilmoittaa mihin aikoo metsärahoja käyttää kun tekee puukauppaa. No tein puukaupat mutta en ajatellut ilmoittaa mihin rahoja käytän kun mitä se niille kuuluu. Eikö se riitä että hoitaa velvoitteet niin kuin tähänkin asti. Minusta muutenkin pankkien tietämys metsätalouden ymmärtämisestä on aika onnetonta näin metsätalouden harjoittajana arvellen.

Esillä 9 vastausta, 1,901 - 1,909 (kaikkiaan 1,909)