Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 1,921 - 1,930 (kaikkiaan 3,782)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • narisija

    Piti se tunnistustapa kirjata ylös jo silloin kun henkilön tunteminen riitti, ainakin pankissa jonka asiakas olen, ollut jo vuosikymmeniä. Eipä ole omilla asiolla tarvinnut tiskillä käydä useaan vuoteen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mulla sama mietintä käynnissä kuin käpysonnilla. Mikä vaihtoehto olisi paras pienelle tiekunnalle: käteiskassa, omat yrityspankkitunnukset tiekunnan tilille, liittyminen isompaan tiekuntaan vai tuo käpysonnin ehdotus että yksi osakas toimii pankkina. Ainut tulo on että tilille tulee satunnaisia tien vuokria rallitallilta, ei ole tarvinnut periä osakkailta maksuja, ja laskuja tulee vuosittain vähän.

    Nostokoukku

    Viimeksi tänään juttelin traktoreita ikänsä hallissaan korjaavan yrittäjän kanssa. Kävi myös raskaan kaluston, lähinnä traktoreiden, rengaskauppaa. Sen hän kertoi lopettaneensa. Vanhankansan miehenä hän ei ollut hankkinut korttimaksupäätteitä. Useimmat asiakkaat löivät maksun käteisenä käteen. Kertoi väsyneenä näiden muutamien tonnien pankkiin viemisen hankaluuksiin. Traktoriremonttia tekee vähän vieläkin, mutta sanoi, että hän ei enää tilaa tarvittavia osia. Hän tekee asiakkaalle listan osista ja tiluuttaa osat hänellä. Näin rahansiirrot pysyvät pienempinä ja välttyy ainakin joskus ” rahanpesu” epäilyiltä ja selvitysten teolta.

    Makarov

    Ois se kyllä mukava kun olisi vielä oravan-nahat käytössä, oli ne aikoja.

    Nostokoukku

    Olisi paljon selvempää. Kukaan ei kyselisi mistä nahkat on ja mitä niillä aijot hankkia. Ja tuoreista ketunjäljistäkin sai monet oravannahat. Tunnustan, olen syntynyt väärälle vuosituhannelle.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Valtiovalta kontroloi ihmisiä enemmän EU:ssa kuin kiinassa.

    pihkatappi pihkatappi

    Pojan ylioppilasjuhlien lahjarahat piti eritellä, mistä mikäkin satanen on tullut. Siellä ne on nyt nimet pilvessä. Lehmien rehuja myrkytetään, että ilmastopäästöt vähenisivät ja samalla byrokratiaa ja ilmoituksia lisätään joka asiaan. Suomalaisten kulutusluottamus on ollut negatiivinen jo viime vuodesta lähtien ja se luottamuspula koskee myös laajalti viranomaistoimintoja.

    Metsuri motokuski

    Eiköhän rahanpesu ole ainoa syy miksi pankit ovat tarkkoinan käteisvarojen vuoksi. Minusta on hyvä että rahan alkuperä selvitetään. Sehän on rehellisille vain riesa mutta rikollisuus on tämän saanut aikaan. Kyllä rahoja voi edelleenkin siirtää ihan helposti jos nyt käteisvaroja vähän tarkkaillaankin.

    Eiköhän se ole meidän kaikkien etu että verotonta kauppaa käytäisiin  mahdollisimman vähän. Joku mui ne verot sitten kuitenkin maksaa.

    konstapylkkerö2

    Korkeimpia julkisen alan palkkoja joutaisi kohtuullistaa. Näin rahan tarpeen lisääntyessä . YLE esim. maksaa verovaroista pääjohtajalleen 26 000 € + lisät/kk. Puolet siitä olisi riittävästi . Uusintoja näyttävät siitä tuutista , ei se paljon vaadi panostusta. YLE-veron voisi myös puolittaa ja maksaa loppuosalla puolustusmenoja.

    Pankit kerää miljardivoittoja ja vähentävät palvelujaan jatkuvasti. Sieltä olisi varaa ottaa yhteiseen kassaan.

    Rahanpesulainvarjolla pankit puuttuvat liikaa ihan tavan asiointiin. Rahanpesu tapahtuu ihan muualla ja muilla rahoilla.

    Visakallo Visakallo

    Inhottava totuus on, että pankkien harjoittama käteisvarojen seuranta peittää alleen aivan toista mittaluokkaa olevan asian, eli yhtiöiden harjoittaman, sinällään laillisen tai ainakin sitä hipovan verosuunnittelun. Metsätalouden puolella tämä tuli selvimmin esiin ulkomaisten yhtiöiden metsänomistusten muodossa, eli veroja ei enää välttämättä Suomeen makseta, vaikka metsät täällä ovatkin ja niiden hakkuut tehdään täällä. Tämä on vain yksi esimerkki, vastaavaa veivausta tahtoo olla lähes joka alalla. Kun samaan aikaan ko. toimintaa on lainsäädännöllä helpotettu, ja verottajan valvontaresursseja pienennetty, tulokset ovat valitettavasti nähtävillä, eli verokertymät pienentyvät.

Esillä 10 vastausta, 1,921 - 1,930 (kaikkiaan 3,782)