Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 1,951 - 1,960 (kaikkiaan 3,782)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mitä on laskettu mukaan, jos tuloverokanta on saatu 57 prosenttiin? Tässä lienee mukana välilliset verot kuten alv, auton käyttömaksut ja vastaavat. Vertailun saa yhteismitalliseksi vasta kun huomioi verovaroin rahoitettavien palvelujen määrän ja hinnan eri maissa. Pohjoismaat ovat enemmän keskenään vertailtavissa kuin muiden maiden kanssa. Jos haluaa venyttää eläkerahojensa riittävyyttä, voi katsella sellaisia maita kuin Portugali, Kreikka tai Albania?

    pihkatappi pihkatappi

    Pohjoismainen hyvinvointi yhteiskunta rahoitetaan roimalla verotuksella.

    MaalaisSeppo

    Huonolta näyttää Suomen talouden nousu. Taitaa upota vain syvemmälle. Parempi siis aloittaa itsensä turvaamisesta.

    Metsä vaikuttaa hyvältä turvaamiskeinolta. Ilmastonmuutos tietysti uhkaa, mutta siihen auttaa, kun ei päästä kuusikoita vanhoiksi.

    Omaisuusvero uhkaa, joten käteisvaroja pitäisi haalia. Ison lompakon voisi hankkia varalle.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Ensi vuonna tapahtuu todellinen rysähdys. Asuntojen hinnat euroopassa kuplassa ja se odottaa puhkeamistaan. Vetää varmasti sivussa myös Suomen talouden paljon alemmas.

    Apli

    Taloustilanne on yhtä surkea kun kesäinen sää, eli koleutta riittää..

    Hypo: Talouskasvu jää odotettua heikommaksi | HS.fi

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Akavan entinen johtaja Sture Fjäder HS-haastattelussa.

    ”Mä haluan siirtyä kunnon markkinatalouteen. Ja se ei ole sitä, että meillä on miljarditolkulla yritystukia. Kävisin ne läpi ja leikkaisin melkein kaikki pois.”

    Jos Fjäder saisi päättää, asumistuesta tulisi täysin tarveharkintaista.

    ”Nyt sinä ja minä veronmaksajina maksetaan ihmisten asuminen Helsingissä. Ja itse asiassa maksamme yrityksille, koska sitä mukaa vuokrat nousevat, kun asumistuet nousevat. Jos ei ole varaa asua keskustassa, pitää muuttaa kauemmas.”

    Hyvinvointialueiden määrää saisi Fjäderin puolesta vähentää reippaasti. Ja turhat tehtävät sekä virat pois.

    ”Mihin tarvitaan strategiajohtajaa hyvinvointialueella? Se on aika helppo strategia ja mahtuu yhdelle A4:lle: tuottaa tehokkaita perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon palveluja. Siinä se on.”

    http://www.hs.fi/politiikka/art-2000011320740.html

    Noista asumistukeen onkin jo puututtu. Nyt vaikuttaa pk-seudulla olevan muuten vuokra-asuntoja hyvin tarjolla, paitsi opiskelijoiden asumistuen heikennys haittaa heitä eikä halpoja asuntoja ole tarpeeksi tarjolla. Uudehkoissa kohteissa vuokra ei aina kata enää hoitovastikkeen ja pääomavastikkeen summaa, joten vuokranantaja joutuu itse säästämään.

    Rukopiikki

    Suomella ei ole varaa nykyiseen elintasoon. Mutta nykylinja näyttää nykyään olevan se että niiden elintaso laskee joilla se on ollut jo valmiiksi alhaisin. Köyhää niistetään ja rikkaille helpotuksia. Ei liene oikea tapa. Jo valmiiksi vähästä ei voi paljoa ottaa.

    Rukopiikki

    Tekoäly on mielestäni suuri kupla jota hehkutetaan turhaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivonen:

    Tekoäly poimii ja muokkaa vastauksia verkkosivuilta, mutta sivuilla voi olla virheellisiä tietoja, kontekstistaan irrotetut tiedot voivat antaa väärän vaikutelman ja kielimalli voi muokata tietoja harhaanjohtavasti. Esimerkiksi jos siltä kysyy, miten Googlen tekoäly-yhteenvedon saa pois päältä, se antaa ohjeita, jotka eivät välttämättä toimi ollenkaan. Se ei tunne edes omaa toimintaansa”, Toivonen havainnollistaa.

    Mitä erikoisempia ja harvinaisempia asioita tekoälyltä kysytään, sitä huonommin se toimii, Toivonen sanoo. Hän kertoo luottavansa enemmän perinteiseen hakuun. Silloin on vähemmän tekoälyn armoilla ja saa tiedon sen alkuperäisestä lähteestä. ”Verkkosivulla tiedon näkee omassa asiayhteydessään ja oppii ymmärtämään asiaa vähän laajemmin. Tekoäly-yhteenvedot voivat johtaa siihen, että asiat ymmärretään hyvin pinnallisesti.”

    http://www.hs.fi/suomi/art-2000011369326.html

    *

    Tekoälyn käyttö voi kymmenkertaistaa yhden haun sähkönkulutuksen. Googlen haussa tekoälyn tekemä yhteenveto tulee automaattisesti, joten kannattaa käyttää muita hakukoneita kuten Duckduckgo. Samalla lisää omaa yksityisyyttään eli vähentää seurantaa ja kohdennettua mainontaa.

    On havaintoja siitä että tekoälyä käyttävä ihminen ajattelee vähemmän eli tavallaan tyhmistyy. Metsäalalta esimerkin hakien: jos etsii tietoja vaikka Metsäkeskuksen tai Tapion sivuilta, saa parempaa tietoa kuin jos etsii sitä Googlen tekoälyllä. Tietenkin voi käyttää molempia, mutta pelkän tekoälyn varaan ei kannata heittäytyä.

    Rukopiikki

    Onneksi täällä on kansakoulun käyneitä jotka ovat oppineet sen tasoiset asiat jo pulpetissa mitä teköäly pystyy vastailemaan.

    Aivan varmasti se tyhmentää ihmisiä niinkuin internetti muutenkin.

Esillä 10 vastausta, 1,951 - 1,960 (kaikkiaan 3,782)