Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 1,971 - 1,980 (kaikkiaan 3,782)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • pihkatappi pihkatappi

    Velalla yrityksiä kasvatetaan. Varmaan kaikki motot ostetaan velkarahalla ja kaikki tehtaat pystytetään velkarahalla. Jos korot olisivat kuin markka-aikana 90-luvulla, kukaan ei investoisi mihinkään ja talouskasvu sukeltaisi. Tietysti vihreiden mielestä matkailulla Suomen talous saadaan uuteen kukoistukseen ilman velan ottoa, sehän on vihreiden päiväuni, että lentokoneiden liikennöinti kasvaa jolloin lippujen hinnat laskee.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kotitalouksien ja yritysten velka ei olekaan tässä ongelma jos nämä kyetään maksamaan aikanaan pois. Ongelmana on Suomen valtion velka, millä se maksetaan pois? Jos talous kasvaa ja verotulot, takaisinmaksu on paljon helpompaa kuin jos ei kasva.

    mehtäukko

    Tervepohjainen velan käyttö yrityksen kehityksessä on välttämätön pelinappula. Jos sitä ei olisi, moni yritys jäisi vain sukkapuikkojen heiluttelijoiksi. Työpaikat minimissään ja arvonlisä tekemisessä suppea. Ja entä spv:t?

    jupesa

    Mm.,typerät umts – ja uniperkaupat Soneran ja Fortumin aikoinaan tekemä paikallisten monopolien myynti ulkomaille on pitkälti aiheuttaneet valtion velkaantumisen. Yksityisten velkaantumista edesauttaa edelleen ulkomaille menevät voitot sähkönsiirrosta.

     

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Velkaa voi kasvattaa, mutta silloin, jos maksetaan velalla velkaa pois, niin ollaan väärillä urilla. Velkaa jo ottaessa pitää olla takuut maksaa se tuottavalla työllä, tms. pois.

    Metsuri motokuski

    Tuosta olen Kallen kanssa samaa mieltä. Näinhän Suomessa ei ole tehty viimeiseen 15 vuoteen. Vähän näyttää siltä että ei jatkossakaan.

    Makarov

    Harva on niin äveriäs että ilman lainarahaa ainakaan alkuun pääsee yritystoiminnoissa, toki sitten kun saa hommat pelittämään niin monesti pystyy ns. Omaakin rahaa toimintaan käyttämään. Siksi sanonta velka on köyhän pääoma pitää paikkansa.

    Eilen femmalta katselin raha-suomi sarjaa niin Olihan ne typeriä ne Uniperit ja Fortumin kaupat. Relanderi kyllä minusta hienosti selitti uniper kaupan taustoja vielä rohkeasti omilla kasvoilla niin ainakin itse jotenkin ymmärsin sitä. Fortumin sähköverkonmyynti oli kyllä typerä kun siinä joku asiantuntija meinas että papereita lukiessa viidessä minuutissa ymmärsi että siirtohintoja voidaan nostaa ja nostetaan kun omistajiksi 80% tulee joitakin Austraalialaisia yhtiöitä, no oli siellä muualtakin. Ei Kataisen Jyrkiä ja Haaviston Pekkaa yllättäen oltu saatu haastatteluun kun Jyrki oli pääministerinä ja Pekka omistajaohjausministerinä silloin. Fortum vielä sijoitti pitkälti saamansa rahat Venäjälle jonne ne jäikin. No virheitä tehdään se kuuluu elämään, joillakin virheillä on vain isompia vaikutuksia.

    Makarov

    No jos vielä jossitellaan niin Suomen Nokiaan perustuva talouskasvu oltiin todella lähellä menettää. Erikson halusi ostaa Nokian joskus 90-luvun paikkeilla ja kauppasummasta oltiin päästy sopuun mutta Eriksonin halusikin vielä kaupanteko hetkellä ruveta pilkkomaan Nokiaa. Tähän Nokian johto ei suostunut vaan ajatus oli että myydään kaikki tai ei mitään, näin ollen kauppa sitten peruuntui. Eli pienestä on asiat monesti kiinni suuntaan tai toiseen. Nokian osuus Suomen talouskasvusta oli 1.7% vuonna 2000, kun talouskasvu oli kaikkiaan jossakin 4-5% luokkaa. Suomi voisi olla hyvinkin toisenlainen maa jos Eriksonin kauppa olisi toteutunut silloin aikoinaan.

    jupesa

    Tuomioja esti Soneran myynnin silloin kun se olisi kannattanut.

    Makarov

    Neuvostoliitossa oli hyvä järjestelmä tavaroiden kuljetuksien suhteen, ne ei maksaneet mitään. Oliko matka kilometri tai 1000km niin aina saman hintaista eli ei minkäänlaisia kustannuksia. Oisko tuossa pelastus Suomen talouteen? No ei…Oli siinä Ahot ja kumppanit olleet ihmeissään kun olivat tuon kuulleet ja ihmetelleet että miten tuommoinen valtio voi toimia. Eihän siinä sitten kauaa mennyt kun Neuvostoliitto meni nurin. Liekkö perintönä mennyt miten Venäjän toimintaan? Täällähän pyörii näitä Venäjän ihailijoita niin niillä varmaan tietoa olisi.

Esillä 10 vastausta, 1,971 - 1,980 (kaikkiaan 3,782)