Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 1,981 - 1,990 (kaikkiaan 2,002)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Apli

    Työttömiä ainakin tulee lisää nyt jo yli 300000 eli melkoinen määrä, työttömyysprosentti yli 10 sekin lisää valtion menoja ja verotulot laskee.. Jotain hyvääkin pitäisi olla tulossa, jos Eu pääsee kauppasopuun Usan kanssa, Japani näköjään pääsi.

    Visakallo Visakallo

    Täällä Suomessa on ollut myös aikoja, kun rahtien hinnoittelu oli vähän kuin itänaapurissa. Kun VR-Transpoint vuonna 2012 pelastettiin konkurssilta fuusioimalla se Itellaan, saattoi rekkakuormallinen kappaletavaraa mennä suunnilleen samalla hinnalla Hartolasta Helsinkiin kuin Rovaniemellekin, vaikka matkaeroa oli lähemmäs 500 km.

    MJO

    Eu pääsee kauppasopuun Usan kanssa, Japani näköjään pääsi.

    Rumppi jauhaa paskaa somessa. Miten kaksi valtiota voi tehdä sopimuksia, että Japani investoi 550 Miljardia USA:aan. Ne Investoinnit tekisi Japanilaiset ja monikansalliset yritykset. Tuskin näiltä yrityksiltä on kysytty aikovatko ne edes investoida sinne.

    Nostokoukku

    Orpo-Petteri iloitsee, kun Suomi valittiin Yk:n kestävän kehityksen kokouksessa maailman ykköseksi. Kriteereinä ovat ekologinen ja sosiaalinen kestävyys sekä talous. Hirvittää vähän missä kunnossa maailman muut valtiot ovat, jos Suomi on noilla mittareilla maailman ykkönen.

    mehtäukko

    Kun niin on käynyt monena vuonna, mistäs johtuu ilmastovouhotus, metsäsotiminen, lajikadot, ja kaikesta syyllistäminen…

    Jotkut pelaa härskiä kiristystä valtakunnan elinolosuhteiden kurjistamisessa.

    käpysonni käpysonni

    Äärioikeistolaisuus on pahaa, antaa media ymmärtää, mutta ääriluonnonsuojelijat, joista joku Kotiaho on hyvä esimerkki, ovat vallanneet median tilan ja koko ajan antavat ymmärtää että Suomen luonto on katastrofaalisessa tilassa ja iso osa poliitikoista on lähtenyt tähän ääriajatteluun mukaan ja nyt halutaan kuristaa ja kurjistaa erityisesti maaseudun elinkeinoja, metsä- ja maataloutta, ne on heidän mielestään syyllisiä kaikkeen pahaan mitä luonnossa ja ilmastossa tapahtuu.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Pantzar ja Kotiaho esittävät ’aiheuttaja maksaa’ -haittamaksuja maaseudun elinkeinoille. Ne tuottavat kaikille tarpeellisia hyödykkeitä, työllisyyttä ja verotuloja. Loppujen lopuksi siis me kaikki suomalaiset olemme aiheuttajia ja hyötyjiä.

    Jos alkutuotannolle lisätään haittamaksuja, se vähentää tuotantoa, ja tämä ohjausvaikutus on noiden maksujen tarkoituskin. Pitää kuitenkin kertoa poliittisille päättäjille ehdotuksen hyödyt ja haitat alusta loppuun saakka. Haluammeko oikeasti maataloustuotannon tai metsien kasvun vähenemistä? Olisiko kestävämmän alkutuotannon tavoitteluun muita ohjauskeinoja?

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Luontojärjestöt = Terroristijärjestöjä, jotka pitää kieltää. Aiheuttavat yhteiskunnille vahinkoa paljon enemmän kuin rikollisjärjestöt.

    Metsuri motokuski

    Ehkä ei nyt sentään mikään terroristijärjestö. Luontojärjestöt ovat saaneet paljon hyvää aikaan vaikka välillä on ylilyöntejä. Kyllähän me tällaista vastavoimaa tarvitaan. Mitä useampi mielipide sitä parempi.

    Nostokoukku

    Mehtäukko esitti, että joku pelaa härskiä peliä valtakunnan elinolosuhteiden kurjistamisessa. Siitä olen Käpysonnin kanssa samaa mieltä, että oikeisto tätä peliä pelaa. Kestävyyskriteereistä sosiaalinen kestävyys on täysin romutettu nykyisen oikeistohallituksen toimesta. Työttömiä on yli 300 000, kurjat köyhtyy entisestään, rikkaat rikastuvat. Hallitus on Ek:n nöyrä käskyläinen, joka ajaa työntekijät ”työelämäuudistuksillaan” entistä ahtaammalle, jopa siinä määrin, että käskijäkin, Ek, on jo ottanut vähän takapakkia ”uudistuksissa”. Kestävyyskriteereistä talous on kurjemmassa kunnossa kuin koskaan. Ja sitten päivitellään tavallisten ihmisten haluttomuutta kuluttaa ja siten vetää talous nousuun. Ekologinen kestävyyskin osoittautui kuplaksi. Hiilinielut ja -varastiot on laskettu väärin tarkoituksella tai tahattomasti.

Esillä 10 vastausta, 1,981 - 1,990 (kaikkiaan 2,002)