Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 2,031 - 2,040 (kaikkiaan 2,048)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • käpysonni käpysonni

    Edelleen odotellaan sitä puuraaka-aineesta jalostettavaa ihmeellistä tuotetta, jonka odotetaan ratkaisevan kaikki ongelmat:

    -Siihen tarvittaisiin vähemmän puuta, verrattuna  kovasti kritisoidun sellun tarvitsemaan puumäärään,   jotta vihreätkin olisi tyytyväisiä.

    -Se toisi niin kovat vientitulot, että olisi  varaa maksaa korkeita palkkoja, tosin ehkä tämäkin sössittäisiin taas epärealistisen korkeilla palkkavaatimuksilla. Ja se myös työllistäisi paljon.

    -Se olisi sellainen ihmetuote, joka Nokian lailla nostaisi Suomen pois syvästä lamasta, missä nyt olemme.

     

    Tosin olen epäileväinen että sellaista korkean jalostusasteen ihmeellistä tuotetta enää saadaan puusta jalostettua, vai saadaanko, sen jää nähtäväksi.

    Nostokoukku

    Kaikenlaista on yritetty. Koelaitoksia on rakennettu. Jossain on onnistuttu. Vain sellainen  pikkuseikka kuin tuotteen ostajat ovat jääneet tekemättä.

    Tolopainen Tolopainen

    Uutta Nokiaa ei enää koskaan synny Suomeen. Tilanne on muuttunut, peli markkinoilla on suurten toimijoiden välistä kamppailua. Kärjessä ovat jenkkilän ja Kiinan suuyhtiöt. Muista ei ole kehittämään tekoälyä ja uutta tietotekniikkaa. Suomalaiset voivat vain peesailla ja ostaa muiden tekemää tekniikkaa. Tuossa äsken kävimme tutustumassa paikalliseen tuotantolaitokseen. Siellä olevat automaattikoneet olivat tehty Kiinassa. Tähän on tultu, ei muut pysty kilpailemaan kiinalaista halpaa työtä ja tehokkasta tuotekehittelyä vastaan. Kiinalaiset tekevät halvemmalla ilmalämpöpumpun, kuin täällä asentaja ruuvaa sen seinään kiinni muutamalla ruuvilla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Meidän tulisi siis hakata hieman vähemmän, monipuolistaa metsänomistajien ansaintamallia ja kohottaa puun jalostusastetta. Suomen kilpailukyky sellu- ja kartonkimarkkinoilla on heikentynyt. Mikään yksittäinen tuote ei tulee metsäsektoria pelastamaan, mutta ehkä monta kehiteltävänä olevaa arvokasta tuotetta yhdessä. Hiilen varastointi rakenteisiin on yksi uusi myytävä artikkeli. Se on myös paljon helpompi kompensaatiomarkkina kuin hiilen varastointi metsiin: määrä ja pysyvyys ovat varmat ja mitattavissa.

    Rane2

    Kukaan ei ole kieltänyt nostamasta puusta tehtävien tuotteiden jalostusastetta.Sellufirmat,sahat ja metsänomistajat myyvät varmasti sellua,lautaa,lankkua ja pyöreää puuta pitemmälle jalostettavaksi jos ideoita löytyy.Nyt vaan näillä ”alhaisen”  jalostusasteen taivastelijoilla on ajatuksena että ajetaan nykyinen puuta käyttävä teollisuus ja hakkuut alas niin sen jälkeen joku huippuidea löytyy varmasti…

    Tolopainen Tolopainen

    Kyllä hakkuut vähenee, kun sellutehtiata seisotetaan. Kaukopään tehtailla tarvitaan puuta vajaa miljoona kiintoa vähemmän, kun paperitehdas lopetetaan. Kuka vielä uskoo, että Kemijärvelle tulee sellutehdas tai mihinkään muuallekaan uudelle paikkakunnalle.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei varmaan tule uusia sellutehtaita. Kemi syö aika pitkälle sen mitä napapiirin eteläpuoli tuottaa. Napapiirin pohjoispuoli jäänee poroille,  matkailulle ja kaivoksille.

    Apli

    Uusia tuotteita tulisi esim Spinnova, vielä ns kestävän kehityksen tuote, mutta niille ei löydy ostajia kun hinta on kalliimpi kuin edullisin tuote, euro on se konsultti. Suomessa ollaan eletty tietynlaisessa haaveessa että täällä tuotetaan korkealaatuisia pidemmälle jalostettuja  tuotteita esim Kartonkeja jotka sitten myydään mailmalle kovaan hintaa, no ne haaveet saa unohtaa, esim Kiinassa tehdään erittäin paljon halvemmalla täysin samanlaatuisia tuotteita kun suomessa, saman valmistajan koneilla. Tällä menolla suomesta tulee raaka-aineiden tuottaja ei jalostaja…

    Tolopainen Tolopainen

    Hyvin täällä menee 300000 ihmistä työttömänä ja 1.6 milj eläkkeellä ja kaikille on varaa maksaa työttömyyskorvaukset ja eläkkeet. Valtio tosin joutuu lainaamaan yli 10 mrd€ rahaa vuosittain, kun verotulot ei riitä. Mutta 10v voimme jatkaa tällä menolla, jos luottoluokittajat sallii.

    Visakallo Visakallo

    Kelan tilastojen mukaa alle 35-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkeläisten määrä on Suomessa noussut nyt uuteen ennätykseen.

Esillä 10 vastausta, 2,031 - 2,040 (kaikkiaan 2,048)