Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 1,377)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Tuo rakentamishomma on sellainen että ei tarvi rakentaa kun ei ole kysyntää eikä tarvetta uudisrakennuksille muualla kuin  Ukrainassa. Suomi ja muu eurooppa on jo valmiita rakennuskannan puolesta.

    Espanjassa rakennetaan nytkin paljon, kun väestö valuu ”aurinkoon”. Sodalla on siihenkin vaikutusta.

    Apli

    Rakennuksien arvon kupla puhkeaa nyt kunnolla suomessa, voi tulla melkoinen vuosi sen suhteen, toisaalta suomalaisten omaisuus on pitkälti kiinni juuri niissä, ja vaikka puhuttiin että korkojen lasku auttaa asiaan, niin nyt onkin käymässä päin vastoin, kertoo kyllä talouden synkästä tilasta paljon.. Onko seuraavaksi edessä pankeille rumat luottotappiot?

    Nostokoukku

    Mitähän ”Upsalan ekonomisteja” nämä pankkien kiinteistörahastojen ekonomistit oikein ovat? Onko heillä usko siihen, että täällä vähäväkisessä maassa asuntojen arvo voi loputtomasti nousta? Noin kymmenen vuoden väleinhän asuntojen hinnat putoavat sille tasolle mikä on niiden todellinen arvo, kuten nyt on käynyt. Viidennes kaupunkien liikekiinteistöistä on nyt arvottomia, laput luukulla. Siitäkös poru alkoi. Tietenkin pankit ovat turvanneet selustaansa. Onhan heillä oikeus pakkolunastaa sijoittajien säästöjä määräämättömäksi ajaksi. Tämä ei tietenkään koske suursijoittajia, piensijoittajien varathan nytkin pakastetaan.

    ihmettelijä

    Mutta metsärahastot sen kun porskuttaa ylöspäin. Nekin olisi kyllä nyt jumissa, mutta kun puun hinta pitää, jopa nousee vaan, vaikka mitään ei rakenneta. Miten nuo sahat edelleen pyörii, mihin menee lankkua? Tosin huhu kertoi että yhdelle isolle sahalle ei enää tämä talvena tarvi tukkeja toimittaa. On laani jo täynnä eikä lisää tarvita ennen kevättä.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Metsärahastojen kohtalo on sama kuin kiinteistörahastojen, jos puun menekki hyytyy. Viisaat lunastaa jo pois, jos niitä sattuu olemaan.

    Nostokoukku

    On siinä sellainen ero, että metsärahastojen omaisuuden valmistus on lopetettu jo kauan sitten. Sellaisen ostaminen, jonka valmistus on lopetettu, on aina kannattanut. Tuo omaisuus tuottaa kuitenkin tuloa kasvukauden aikana yötä päivää. Asuntokiinteistöt vanhenevat, rapistuvat ja menettävät arvoaan yötä päivää ympäri vuoden. Oma lukunsa ovat vielä liikekiinteistöt. Niitä jää tyhjiksi kaupunkien keskustoissa kiihtyvää tahtia. Menopuoli on kunnossa, tulopuolella kaivattaisiin jotain.

    Perassic Park Perassic Park

    Timo Metsolan sanoin -Kiinteistörahastoista lunastukset onnistuvat niin kauan kun aurinko vielä paistaa.

    Perko

    Kun valtion vientiyritys  myydään pois vaikka suomalaiselle niin vastaava tuotto pitää  periä veroina eikä  yksityisyrittäjä sitä halua ymmärtää  miksi verotetaan . Soten  hoito kelpaa yksityisyrittäjälle aina paremmin mitä kalliimpi  vastaava ”nivel” on yksityisillä. Sivistyneessä kulttuurissa ei ole  mitään ongelmaa  pitää kansalaisille  peruspalveluita  yhteiskunnan tarjoamana.   Sillä saattaa olla syrjintä  vältettävissä helpommin kuin esim  jenkkiläisessä  yksityistetyssä terveydenhoidossa .

    puutuomas puutuomas

    Ongelma kuntien tyhjissä liikekiinteistöissä on lisäksi se että kaavassa ne ovat liikerakennus tontteja. Ei siihen mitään omakotitaloa rakenneta silloin tai jos rakennetaan sen pitää soveltua ympärillä oleviin yleensä todella rumiin ja huonokuntoisiin rakennuksiin, eli sitäkään kierrettä ei haluta katkaista. Kuntien niuhottavien viranhaltioiden ja päättäjien itsensä ylläpitämä ongelma. Antaisivat markkinoille vapauden päättää mitä paikalle tehdään niin tulisi sitä elämää keskustoihinkin. Sääntely tappanut toimeliaisuuden, joka lopulta tulee lopettamaan kunnankin, monessa tapauksessa, onneksi.

    Apli

    Titanium (TITAN) osake | Nordnet

    Titanium keskeytti hoivakiinteistörahaston lunastusten toteuttamisen, sinänsä tämän jos minkä olisi luullut pitävän pintansa, noh osakekurssi tietysti laskee samalla reilusti.. Kyllä hallitukselle riittää huolia talouden suhteen tänäkin vuonna, ei meno oikein hyvältä näytä. Toivotaan että ei metsäteollisuudesta tule huonoja uutisia, pelko siihen on kyllä suuri.

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 1,377)