Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 2,131 - 2,140 (kaikkiaan 3,787)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Metsuri motokuski

    😀 😀

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Turkissa. Inflaatio, joka oli huipussaan yli 75 prosenttia, on sittemmin laskenut 35 prosenttiin kesäkuussa 2025. Markkinat odottavat nyt sen laskevan noin 30 prosenttiin vuoden loppuun mennessä. Keskuspankki tavoittelee 24 prosenttia, vaikka harvat uskovat sen saavuttavan tämän rajan.

    Suomessa. Vuonna 2025 Suomessa kuluttajahintojen vuosimuutos on ollut maltillinen, ja esimerkiksi toukokuussa se oli 0,5%. Kesäkuussa inflaatio oli 0,2%. Euroalueella inflaatio on ollut hieman korkeampi, helmikuussa 2,4%.

    Tämä siis tekoälyn tuotos. Inflaatio ilmoitetaan vuosimuutoksena. Meneekö laskenta ehkä niin että esimerkiksi tämän vuoden kesäkuun hintoja verrataan vuoden takaiseen kesäkuuhun?

    Hinnat eivät siis käytännössä nyt nouse Suomessa, asuntojen ja bensan hinnat jopa hieman laskevat.  Turkissa hintojen vuosinousu on siis ollut nyt tuo 35 %, mutta hiljalleen aleneva suunta sielläkin.

    Panu Panu

    Medialla oli aiemmin suuria vaikeuksia uutisoida inflaatiosta ja hesari saattoi kirjoittaa ”hinnat nousivat heinäkuussa 1,6%”. Inflaatio ilmoitetaan käytännössä aina vuosi-inflaaationa ja lasketaan kuukausittain. Eli se kertoo paljonko hinnat nousivat tai laskivat vuoden takaisesta.

    Suomen laskutavassa inflaatio kertoo myös korkotason muutoksesta, joka ei ole hinta. Eli kun EU yrittää hillitä inflaatiota nostamalla korkoja niin inflaatio Suomessa kasvaa. Mutta EU laskee inflaation ilman korkoja mikä on minusta oikein.

    Tolopainen Tolopainen

    Kyllä 80-luvulla kaikki oli paremmin kun oli reipas inflaatio n. 10%. Palkat ja eläkkeet nousivat reippaasti, asunnot kävivät hyvin kaupaksi. Muistan kun möin omani etelässä, kaupat syntyi reilussa viikossa. Nykyisin siihen voi mennä vuosia. Kyllä olisi valtion talouden hoito helppoa kun verotulot kasvaisivat yli 10% vuodessa ja velka mätänisi kymmenessä vuodessa inflaation vaikutuksesta.

     

    Apli

    Maailman talous kasvaa tänä vuonna sen 3% noin, suomessa kasvu on 0% asuntojen todellinen hinta jatkaa laskuaan, ja jatkossa laskee ennen kaikkea omakotitalojen hinnat kun maan ikäjakauma on mikä on… Enkä usko että suomeen saadaan talouskasvua lähivuosinakaan, sen sijaan saadaan veronkorotuksia ja leikkauslistoja, nykyisen kaltaiseen hyvinvointivaltioon ei ole yksinkertaisesti enää varaa.. Purran esittämä uusi  9 miljardia on varmasti oikea suunta säästöille ja veronkorotuksille.

    Rukopiikki

    Ukrainasta kuuluu, että hyvin harva sotilas enää sodassa kuolee tai haavoittuu luodista. Miksi siis suomi haluaa uudet rynnäkkökiväärit. Tämän uuden tilanteen valossa pärjäisimme ihan hyvin vanhoilla pystykorvilla ja suomi konepistooleilla.

    Aseostot jäihin niin säästetään rahaa ja jos koitettas olla vähemmän sotaisia ja uhmakkaita tuon naapurin suhteen.

    Metsuri motokuski

    Tällä hetkellä drooneilla on yliote mutta kuinka kauan. Pitäiskö aseet vaihtaa sarjatuli haulikkoon juuri droonien vuoksi?

    Rukopiikki

    Eiköhän suomessa ole reserviläisillä haulikoita kaapit täynnänsä. Pystykorva on varmasti hyvä ja luotettava ase vaikka olosuhteet kentällä muuttuvatkin. Sotilasaseen tärkeimmän ominaisuudet ovat luotettavuus ja helppokäyttöisyys. Jos ase ei toimi aina silloin kun sen pitäisi paukahtaa on aivan sama kuinka kallis ja hieno se on ominaisuuksiltaan. Mitä yksinkertaisempi sen parempi. Aseostot jäihin niin rahaa säästyy.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Maaseudun omakotitaloista/asunnoista tulee lähes arvottomia, mutta suurten kaupunkien taajamissa ne ovat edelleen luxusta, mitä lähempänä keskustaa, sitä parempi.

    Sitten joskus kun sota loppuu, tulee hyvät mahdollisuudet sijoittaa venäjän valtaamaan ukrainaan, mutta EU katkeruudessaan boikotoi sitäkin, ja hakkaa edelleen kirveellä omaan jalkaan.

    käpysonni käpysonni

    Hyvä analyysi Suomen nykytilasta ja tulevaisuidesta:

     

    Hah hah, SDP, jos se on seuraavan hallituksen pääministeripuolue, joutuu tekemään 10 miljardin leikkaukset. Onnea yritykselle.

     

Esillä 10 vastausta, 2,131 - 2,140 (kaikkiaan 3,787)