Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 2,151 - 2,160 (kaikkiaan 2,172)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • käpysonni käpysonni

    Demareiden ”järkisiipi” on alakynnessä, kun vastassa on marinilaiset vasemmistodemarit, vasemmistoliitto ja vihreät, metsäteollisuutta kannattavat järkidemarit ei voi tuon ylivoiman edessä mitään, näillä metsäteollisuuden vastustajilla on vielä tukena kokoomuksen puisto-osasto, mihin kuuluu mm. Sirpa Pietikäinen, Saara-Sofia Siren ja iso liuta muita kokoomuksen naisia.

    Visakallo Visakallo

    Jos demarit mielivät päästä, ja vieläpä pysyä vallankahvassa, heidän pitää löytää joukostaan uusi Lipponen. Pehmopojat- ja -tytöt eivät tule tässä kovassa maailmassa pärjäämään.

    Tikkula Tikkula

    Käpysonni unohti Salla Auran. Vihreämpi kuin Pietikäinen. Ja vielä Eu.ssa.

    Makarov

    Lipponen oli oikeistolaisempi kuin oikeistolaiset silloin aikoinaan. Lipponen oli niin äkänen että ainoa Demareista joka sille uskalsi vastaan sanoa oli Tuomioja

    Kurki Kurki

    Lipponen on Suomen historian paras pääministeri. Piti beljakovilaisen ay-likkeen 8 vuotta kiristysotteessa niin, että heki vain pihisi ja pelasti Suomen talouden 1990-alun megalaman jälkeen, jonka aiheutti beljakovilainen ay-liike lakkoilemalla Holkerin hallituksen aikana 40% palkankorotukset. Lipponen hoki hokemasta päästyään 8 vuotta, että matalat palkankorotukset mahdollistavat Suomen talouden kasvun ja elintason nousun. Kyllä siellä paperiliitossa puitiin nyrkkiä ja kiroiltiin 8 vuotta.

    Nyt viime vuosien aikana metsäteollisuuden kilpailuky on taas mennyt niin kuin ennenkin kilpailijamaita korkeammilla palkankorotuksilla ja lakoilulla aiheutetuilla lisäkustannuksilla, joita kilpailijamailla ei ole ja tarvittaisiin ainakin 25% palkkojen lasku metsäalalla, että kilpailuky maailman markinoilla palautuisi.

    Ennen devalvaatiolla metsäteollisuuden palkat lasketiin kilpaijamaiden tasolle.

    Petkeles Petkeles

    Hyvvee huomenta! Taas on päästy min. 30 vuoden turvaetäisyydelle nykyhetkestä ja päivä on vasta alussa. Iltapäivään (tai syksyyn) mennessä ollaan vähintään DDR-muisteloissa!

    Kurki Kurki

    Kaikki tuo vanha on tätä päivää.

    Visakallo Visakallo

    Onko Petkeles kuullut sanontaa: ”Kun tuntee historian, ymmärtää nykypäivän”. Olet ollut tällä palstalla jo pitkään, ainakin parikymmentä vuotta, joten jotain on ehkä sinuunkin täältä siinä ajassa tarttunut. Joskus toki kaipaisi kuulla niitä sinun ihka omiakin ajatuksia.

    Rukopiikki

    Uskaltaako natosuomeen enää ulkomaalaiset investoida kun maailmalla odotellaan milloin Venäjä testaa natoa?

    Vaikeaan paikkaa ajoi suomi itsensä ihan tahallaan.

    Ilman Venäjän kauppaa ei suomi nouse. Länsimarkkinat on olleet valmiiksi tukossa ja hyvin kilpaillut. ’

    Markkinatalous ei toimi rajallisessa maailmassa. Markkinatalouden kaatuminen tulee olemaan isompi rytinä kuin epäonnistuneiden näennäissosialististen maiden kaatumiset olleet.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Se on totta että markkinatalous ja talouskasvu ja luonnonvarojen riittävyys on hankala yhtälö. Suomi ja EU ei kasva vaan nopein kasvu tapahtuu Aasian kehittyvillä alueilla ja etenkin Afrikassa. Noilla alueilla on suuret kasvavat markkinat, sinne vaan. Venäjä ja Kiina ovat siellä jo. USA käpertyy sisäänpäin, joten sen markkina-asema maailmalla heikkenee? Venäjä voisi olla kasvava talous ja se voisi olla jo nyt Kiinan ja USA:n kokoinen talous. Kestävä kehitys, oikeusvaltio, demokratia ja kansan vaurastuminen ei ole maata johtavia kiinnostanut – ainoastaan oma vaurastuminen (oligarkit) ja fossiilitalous.

Esillä 10 vastausta, 2,151 - 2,160 (kaikkiaan 2,172)